Meriin pistetään 10 % tuotetusta muovista [greenpeace]. Se määrä aikaa myöten kerääntyy meriin, eikä se ainakaan toistaiseksi katoa, vaan muuttuu pieneksi mikromuoviksi valon hajottavan vaikutuksen myötä. Se prosessi kestää satoja vuosia, eikä kukaan täysin tiedä vaikutusta. Monet maat käyttävät yhä valtameriä kaatopaikkoina, jonne dumpataan kaikki jätteet, jolloin niistä pääsee itse eroon. Myös esimerkiksi Japanin tsrunamissa kulkeutui suuri määrä muovia meriin, mutta se ei ollut tahallista. Autonrenkaat, asfaltti ja vaatteiden keinokuidut myös kulkeutuvat normaalin kulumisen myötä meriin, eikä siihen osata sanoa ratkaisua. Kuwaitissa on maailman suurin renkaiden kaatopaikka, muualla se muovi pistetään maanteille asfaltin jatkeeksi [dailymail].

On jo kauan ollut tiedossa, että muovi ei hajoa samoin kuin esimerkiksi biojätteet. Bakteerit eivät kykene käyttämään muovia ravintonaan. On kuitenkin kehittynyt bakteereita, joilla on kyky hajottaa tiettyjä muovityyppejä kaatopaikoilla [latimes]. Niillekään bakteereille muovi ei ole herkkua, mutta kykenevät kuitenkin hajottamaan niitä. Esimerkiksi moottoriöljykin hajoaa luonnossa, mutta pohjavedessä on todella vähän bakteereita, sitä voi pistää jopa suoraan suoneen. Täten öljy on suuri pohjavesien saastuttaja, se pysyy pohjavedessä kauan, vaikka sinällään onkin hajoavaa tuotetta. On toisaalta pelottavaa ajatella, että mitä sitten, kun bakteerit jalostuvat hajottamaan muoveja. Se olisi muovien aikakaudelle melkoinen takaisku.

Muovien on tiedetty jo kauan kulkeutuvan meriin. Vasta viimeaikoina on tiedostettu ongelman vakavuutta, etenkin tulevaisuuden kannalta. 2050-luvulla arvioidaan merissä olevan yhtä paljon muovia kuin on kaloja [yle1]. Monet eläimet pitävät muovista, koska siihen sitoutuu levää, joka tekee sitä jopa houkuttelevamoaa syötävää kuin planktonista. Nykyään monien merien rannoille rantautuu muovijätettä valtavasti. Monet linnut myös syövät muovijätettä, jolloin kuolevat siihen.  On myös tutkimuksissa todettu, että kalojen syömä muovi kulkeutuu ravintoketjun kautta ihmiseen asti. Muovi sitoo myös 1000x enemmän saasteita kuin vesi. Kukaan ei tiedä, että minkälaista vaikutusta tällä tulee olemaan luonnolle, mutta monet ovat huolissaan asiasta. [tiede.fi, yle2]

Koko (s. 4. heinäkuuta 1971 San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat)

”Internetissä käydään keskustelua jopa siitä onko Koko älykkäämpi kuin yli puolet gorillojen asuinalueen Afrikan ihmisistä.” [Javanainen]

A Conversation With Koko The Gorilla: Full Documentary

HS uutisoi, että on kehitetty menetelmä, jossa lamaannuttavaa ainetta ruiskuttamalla on parannettu rotan alkoholismi. Kuten aiemmin olen kirjoittanut, niin rotta on hyvin samanlainen kuin ihminen, joten tuloksilta odotetaan paljon. Asiaa tutkitaan siis myös maailmanlaajuisesti, alkoholistien aivojen korjaaminen piikillä tulee ottaa mahdollisimman pian yleiseen käyttöön.

”Yleensä tämän kaltaisia vaikutuksia saadaan ainoastaan pitkäaikaisella, päivittäisellä hoidolla. Tässä juominen palautui normaaliksi ilman haittavaikutuksia, mikä on hyvin poikkeuksellista”, George sanoo.

Tulokset ovat siis erittäin hämmentäviä. Tässä siis tapahtui täydellinen palatuminen, ei haittavaikutuksia.

LÄHDE

Rottaa pidetään usein hyvin haitallisena ja negatiivisena eläimenä. On kuitenkin syytä huomata, että rotassa on paljon hyvin inhimillisiä piirteitä. Rotta on erittäin sosiaalinen ja älykäs eläin. Rotta elää ydinperheissä, jotka muodostavat klaaneja. Klaaneilla on omat reviirinsä. Rotta on sopeutunut hyvin monenlaiseen elinympäristöön ja osaa toimia ihmisen kanssa. Vertaisin rottaa jopa koiraan, ilman ihmistä eivät olisi susi ja rotta saavuttaneet nykyistä laajuuttaan. Ihminen periytyy myös rottamaisesta eläimestä 70 miljoonan vuoden takaa, dinosaurusten menettäessään valta-asemansa. Itseäni aihe kiinnostaa, koska asunnossani asuu minun kanssani rotta.

Rotan älyllisistä kyvyistä todistavat labyrinttikokeet, joissa rotta on täysin ylivertainen ihmiseen nähden. Rotalla on todella hyvä suuntavaisto ja rotat kykenevät liikkumaan monenlaisissa ympäristöissä hyvän älykkyytensä ansiosta. Rotta ei mene ansaan ja osaa varoa myrkkyjä. Rotan sosiaalinen yhteisö myös auttaa tunnistamaan vaaroja, jolloin muut jäsenet valistuneesti välttävät varman karun kohtalon

Rotta on ihmisen kanssa toinen samanlainen nisäkäs, jolla ei ole erityistä kiima-aikaa, vaan kiima jatkuu 2 – 3 päivän välein, kuten ihmiselläkin. Raskausaika rotalla on vain 20 päivää, jonka jälkeen rotta kykenee parittelemaan pian uudestaan. Rotalla voi olla jopa 12 poikasta, riippuen ravitsemuksesta. Ihmisenkin kyky tulla raskaaksi riippuu painosta, alipainoisena ihminen menettää kuukautiset, eikä täten kykene tulemaan raskaaksi. Rotta elää myös ydinperheessä, jossa on yksi uros, yksi tai useampi naaras, joka synnyttää 1 – 12 poikasta. Rotta osaa säännöstellä lisääntymistään hyvin tilanteen mukaan, talvella populaatiosta vähenee jopa 90 %. Rotat huolehtivat yhteisönsä muista jäsenistä, niin poikasistaan kuin muistakin klaaninsa rotista. Rotat keräävät ruokaa varastoon pahanpäivän varalle. Rotilla on arvohierarkia klaanin sisällä.

Isorotta on syrjäyttänyt mustarotan Pohjois- ja Keski-Euroopassa, samoin kuin nykyihminen on syrjäyttänyt muut ihmislajit. Isorottaa elää kaikkialla maailmassa, ainoastaan antarktisella ei elä isorottia. Rottia siis elää melkein kaikkialla samoissa paikoissa kuin ihmisiäkin, sopeutuen hyvin erilaisiin paikkoihin. Minunkin kotini kellarissa elää ainakin yksi rotta, yöllä kuulin rouskutusta. Isäntä toi rotalle myrkkyä, joka saattaisi poistaa kämppäkaverini. Rotta osaa varoa killereitä ja muutenkin osaa toimia varovaisesti. Kotonani on pöydällä leipäpaketti ja muuta syötävää, mutta kukaan ei vielä ollut uskaltanut sattua niihin, koska tiesivät minun tunkeutuneen heidän reviirilleen. On todella surullista ajatella, että älykästä eläintä näinkin paljon paheksutaan ja halveksutaan älykkyytensä takia. Itse tunnistan rotasta paljon inhimillisyyttä: hyvää ja pahaa.