Tuli taas katsottua, että minkälaisen auton sitä haluaisi. Itse haluaisin Lotus Elise 220 Sport -auton, mutta se maksaa uutena ikävät 70 k€, joka on itselleni liikaa. Käytettynäkin niitä on, mutta autossa pitäisi olla Toyotan moottori, Lotuksen omalla moottorilla varustetut pienemmät mallit eivät ole oikein itseäni kiinnostavia. Valitettavasti myös GE-moottoria on vain Britannian ja Amerikan markkinoille. [1, 2]
Toyotan tuotantojärjestelmä
Toyotan historia on kangasteollisuudessa. Toyotan autoteollisuuden aloittanut johtaja kävi amerikassa katsomassa kyseisen maan autoteollisuutta. Tästä näkemästään tuotantotavasta järkyttyneenä Toyota päätti tehdä asiat paremmin.
Laatukolmio
Toyota ymmärsi hyvin, että mitä tarvitaan toiminnan tehostamiseen. Kuitenkin Toyotan tuotomenetelmät tulivat maailmankuuluksi vasta, kun he ymmärsivät laadun merkityksen yhtenä kilpailevana tekijänä hinnan ja määrän ohessa. William Edwards Deming on tullut tunnetuksi tästä Japania valistaneesta työstään toisen maailmansodan jälkeen. [3]
Kuva 1. Laadun tilastollinen filosofia tiivistettynä yhteen kuvaan. [4]Laadun tilastointi ei ole siis mitenkään uusi keksintö. Kuuden sigman eli keskihajonnan periaate on peräisin 1920-luvulta, jonka periaate otettiin Motorolalla käyttöön 1980-luvulla. Ehkä oleellisempaa oli, että tätä mallia kehitettiin osaksi teollisuuden talousajattelua. [5]
Jatkuva kehittyminen
Itsekin olen omassa elämässäni kuvitellut, että joskus hyötyisin sulautettujen opiskelusta. Nyttemmin olen tullut siihen näkökulmaan, että yksi teollisuustaloutta opettanut kurssi saattoi olla ammattikorkeakoulussa erittäin tärkeä. Tuotannon ohjauksessa ei liikaa käytetä sulautettuja tekniikoita apuna, enemmälle varmasti olisi tarvetta. [6, 7]
Mikä on viisauden alku? Miten viisauttaan voisi kehittää? Nämä ovat kysymyksiä, joita itse olen toisinaan pohtinut. On melko huonosti tietoa siitä, että millä prosessilla viisauttaa tulisi kehittää. Koulussa tätä opetettiin mielestäni melko huonosti, paremminkin olisi voinut opettaa. Ulkolukeminen on mielestä vain rajoittunutta viisautta, viisautta on myös laaja-alaisemmin.
Tiedän vain sen, etten tiedä mitään. (Sokrates) [1]
Oman käsitykseni mukaan viisaus alkaa siitä, että myöntää oman tietämättömyytensä. Edes omasta olemassa-olostaan ei voi olla täysin varma. Kun tämän vanhan filosofisen havainnon myöntää, niin on valmis paljon paremmin hyväksymään ja omaksumaan uutta tietoa.
Kuva 1. Vuosi 1543 on yleisesti hyväksytty vuosi länsimaisen tieteen kehityksen alulle.
Tiede elää hyvin
Usein tiedemaailmassa käy niin, että tutkimuksen alkuperäinen tutkimus ja lopputulokset eivät sovi yhteen. Tällöin tutkimus voi olla erittäin onnistunut. Tieteellisesti ei tietenkään saisi olla alkuolettamuksia, joten tutkimustulos on jopa kiinnostava, jos se ei vastaa odotusta.
Kuva 2. Keskiaikana tavallisen väestön tietämys oli uhka yhteiskuntarauhalle.
Juuri on uutisoitu myös YLE:llä uusimmasta tiedosta, jonka mukaan Alzheimerin taustalla olisi Herpes-virus. Tutkijat olivat alkujaan selvittämässä geneettisiä eroja kuolleiden aivoista, kun tekivät tämän sairauden luonnetta uuteen valoon tuovan havainnon. [2]
Nyt kun on ollut Pride-viikko meneillään, niin se on yksi teema, joka helposti tuo ennakkoluulot ja jäykistyneet kannat pintaan. Tiede-lehti on uutisoinut perinteisestä kyselyihin perustuneesta tutkimuksesta, joka osoitettiin toistokokeen avulla virheelliseksi. Tutkimus oli arvostetun auktoriteetin suorittama, mutta tulokset olivat väärin. [3]
Tiede on siis tapa käsitellä asioita, joka on osoittautunut olevansa kaikista luotettavin tunnettu menetelmä. Tieteellisessä tutkimuksessa hyvin vahva auktoriteetti voidaan saada kiinni vääryydestä, jos tutkimus on suoritettu muuten tieteellisesti validisti. Jos tutkimus ei ole validia, niin sen voi jättää omaan arvoonsa.
Tietysti tulokset ovat sellaisia kuin tutkimuksen lähtökohdat ovat. Itsekin olen laboratoriossa toistanut fysiikan mittauksilla, että vanhat klassisen fysiikan kokeet pitävät yhä paikkansa. Silti tarkemmilla ja äärimmäisissä olosuhteissa ne eivät välttämättä toimi, tunnetusti newtonilaisella fysiikalla on rajansa. Sen takia tarvitaan lisätutkimusta, tiede kehittyy.
Itse nuorempana selasin aktiivisesti Tiede-foorumia. Tälläkin hetkellä on käynnissä aktiivinen keskustelu mm. tuulivoimasta. Keskustelu on omasta mielestäni sopivan rentoa, mutta olen jo omaksunut aivan riiittävästi näitä keskustelutekniikoita. [4, 5]
Yhteenveto
Omalta osaltani pyrin tällä blogilla tekemään maailmasta paremman paikan muille. Itse en ole omassa elämässäni päässyt kehittämään tiedettä, mutta arvostan heitä, joilla on siihen mahdollisuus. Toivottavasti tulevat sukupolvet saavat paremman maailman kuin mitä itse sain. Paljon on epäkohtia Suomessa, mihin tulisi tehdä muutos tutkimustasolla. Omia lapsia minulle ei tule, mutta toivottavasti muitten lapsiin pystyn vaikuttamaan, että maailman kiertokulun virheet katoavat.
Suomi on itsenäisyyden aikana jo sadan vuoden aikana kehittynyt valtavasti. Ennen sitä aikaa suomaassa elämä on ollut todella karua. Edes tiilisiä salaojaputkia ei ollut ennen 1850-lukua, nälänhätää ja ulkovaltojen vääryyksiä silti riitti. [6]
Jotain prootakin maailmassa
Maailma on monella tavalla karu paikka, mutta myös monet asiat ovat menneet paremmaksi. Tietysti kaikki ei aina parane, joka voi johtua monesta tekijästä. Itseäni vaivaa, että ei enää mitään seuraavan kaltaisia hyviä musiikkeja tule jostain syystä vastaa.
Jos jotain elämänsä aikana pitää vielä kokea, niin pitäisi kuulla oikea Roland MT-32 -äänikortti. Vielä parempaa, jos voisi pelata Transport Tycoonia sillä. Hinta tällä hetkellä käytettynä on n. 300 euroa, jota en mielelläni itse maksaisi 80-luvun audiotekniikasta [7]. Helpompaa ja edullisempaa vain kuunnella Kohina-nettiradiosta retromusiikit [8].
Tulevaisuuden maailma
Itselläni on vahva usko siihen, että tulevaisuudessa ihmisen ja robotin välillä nähdään suuri valtataistelu. Nykyinen Homo Sapiens ei ole ikuisesti hallitseva otus tuntemassamme maailmassa.
Itse toivon, että kukaan sukupolvi ei koskaan kuvittelisi, että poliisit ovat sen kummempia kuin vain ihmisiä. Eritiysesti ihmisiä, joita kiinnostaa kaikki epäilyttävä toiminta ja asiat. On täysin vastuutonta, että kansalaisille opetetaan jotain muuta näkemystä. Eikä toivottavasti tulevatkaan sukupolvet luule muuta. Valitettavasti se systeemi on vain paras tunnettu vaihtoehto hallitsevalle väkivaltakoneistolle. Ranskan vallankumouksessa tapahtui muutos, armeija ei enää ylläpitänyt yhteiskuntarauhaa. Hyvä niin, kolmivaltajako on erinomainen asia!
