Aihearkisto: Tietotekniikka

Tietoturva

Tilasin Kiinasta jonkun piraatti IP-kameran, joka ei toiminut, mutta asensi hirveän kasan haittaohjelmia. Tänään sain innovaation lisätä tietoturvaa verkkooni sen seurauksean. Ei mukamaas päässyt verkkoon, taas sellainen vitutuksen vitutus, että piti ihan selvitellä verkkoasioita. Olen huono verkkopuolen asioissa, olen vain koodari. Joskus vain on pakko mennä etsimään niitä bugeja (ötököitä) mukavuusaluuensa ulkopuolelle.

Pääsin tähän asti VPN-yhteyksien luonnilla suojautumaan.:

C:\WINDOWS\system32>tracert google.com

Tracing route to google.com [172.217.14.78]
over a maximum of 30 hops:
1 216 ms 207 ms 207 ms 10.111.170.1
2 216 ms 248 ms 242 ms 208.87.165.33
3 208 ms 211 ms 215 ms v715.core1.lax2.he.net [64.71.128.165]
4 205 ms 211 ms * google.as15169.any2ix.coresite.com [206.72.210.41]
5 209 ms 249 ms 250 ms 108.170.247.193
6 208 ms 218 ms 206 ms 74.125.251.39
7 217 ms 209 ms 224 ms lax17s38-in-f14.1e100.net [172.217.14.78]

Trace Complete

Edellinen liikenteen selvitin komentokehotteen kautta, toinen sitten selaimen päästä Kuvan 1. mukaisesti. Tiedä sitten, että mitä väliä sillä suunnakka sinällään on, mutta ehkä hyvä käydä reitit läpi molemmista suunnista. Olinkin tosi hyvä tekemään lyhimmän reitin algoritmeja yliopistossa, niin ihan kiinnostukesta kävin läpi. Myö algoritmeista tiesin, että vaikka A->B->C, niin se ei tarkoita, että liikenne menisi C->B->A. Siis ihan perus logiin syy ja seuraus.

Kuva 1. Suomalaisella Telialla on verkkolinkit Ranskasta Britannian kautta Saksaan Amerikassa.
Spoiler

Microsoft Windows [Version 10.0.17134.523]
(c) 2018 Microsoft Corporation. All rights reserved.

C:\WINDOWS\system32>nslookup tuppu.fi
Server: UnKnown
Address: 10.255.255.2

Non-authoritative answer:
Name: tuppu.fi
Addresses: 2001:41d0:301:8::26
137.74.48.119

C:\WINDOWS\system32>nslookup google.fi
Server: UnKnown
Address: 10.255.255.2

Non-authoritative answer:
Name: google.fi
Addresses: 2607:f8b0:4007:804::2003
172.217.11.163

C:\WINDOWS\system32>nslookup sofiadigital.com
Server: UnKnown
Address: 10.255.255.2

Non-authoritative answer:
Name: sofiadigital.com
Address: 212.226.118.8

C:\WINDOWS\system32>nslookup dns.google
Server: UnKnown
Address: 10.255.255.2

Non-authoritative answer:
Name: dns.google
Addresses: 2001:4860:4860::8844
2001:4860:4860::8888
8.8.8.8
8.8.4.4

C:\WINDOWS\system32>nslookup openDNS
Server: UnKnown
Address: 10.255.255.2

*** UnKnown can’t find openDNS: Non-existent domain

C:\WINDOWS\system32>ping 1.1.1.1

Pinging 1.1.1.1 with 32 bytes of data:
Reply from 1.1.1.1: bytes=32 time=203ms TTL=59
Reply from 1.1.1.1: bytes=32 time=223ms TTL=59
Reply from 1.1.1.1: bytes=32 time=210ms TTL=59
Reply from 1.1.1.1: bytes=32 time=317ms TTL=59

Ping statistics for 1.1.1.1:
Packets: Sent = 4, Received = 4, Lost = 0 (0% loss),
Approximate round trip times in milli-seconds:
Minimum = 203ms, Maximum = 317ms, Average = 238ms

Ping statistics for 1.1.1.1:
Packets: Sent = 4, Received = 4, Lost = 0 (0% loss),
Approximate round trip times in milli-seconds:
Minimum = 203ms, Maximum = 317ms, Average = 238ms
Control-C
^C
C:\WINDOWS\system32>^X

C:\WINDOWS\system32>nslookup 1.1.1.1
Server: UnKnown
Address: 10.255.255.2

Name: one.one.one.one
Address: 1.1.1.1

C:\WINDOWS\system32>ping isla.ns.cloudflare.com

Pinging isla.ns.cloudflare.com [173.245.58.119] with 32 bytes of data:
Reply from 173.245.58.119: bytes=32 time=211ms TTL=59
Request timed out.
Reply from 173.245.58.119: bytes=32 time=205ms TTL=59
Reply from 173.245.58.119: bytes=32 time=218ms TTL=59

Ping statistics for 173.245.58.119:
Packets: Sent = 4, Received = 3, Lost = 1 (25% loss),
Approximate round trip times in milli-seconds:
Minimum = 205ms, Maximum = 218ms, Average = 211ms

C:\WINDOWS\system32>ping isla.ns.cloudflare.com

Pinging isla.ns.cloudflare.com [2400:cb00:2049:1::adf5:3a77] with 32 bytes of data:
Reply from 2400:cb00:2049:1::adf5:3a77: time=30ms
Reply from 2400:cb00:2049:1::adf5:3a77: time=28ms
Reply from 2400:cb00:2049:1::adf5:3a77: time=27ms
Reply from 2400:cb00:2049:1::adf5:3a77: time=25ms

Ping statistics for 2400:cb00:2049:1::adf5:3a77:
Packets: Sent = 4, Received = 4, Lost = 0 (0% loss),
Approximate round trip times in milli-seconds:
Minimum = 25ms, Maximum = 30ms, Average = 27ms

C:\WINDOWS\system32>

[collapse]
Spoiler

Microsoft Windows [Version 10.0.17134.523]
(c) 2018 Microsoft Corporation. All rights reserved.

C:\WINDOWS\system32>Tracing tuppu.fi
’Tracing’ is not recognized as an internal or external command,
operable program or batch file.

C:\WINDOWS\system32>tracert tuppu.fi

Tracing route to tuppu.fi [137.74.48.119]
over a maximum of 30 hops:

1 243 ms 221 ms 210 ms 10.111.170.1
2 238 ms 209 ms 216 ms 208.87.165.33
3 201 ms 211 ms 208 ms v715.core1.lax2.he.net [64.71.128.165]
4 * * * Request timed out.
5 280 ms 264 ms 329 ms be100-1366.ash-1-a9.va.us [178.32.135.156]
6 326 ms 272 ms 307 ms be100-1039.nwk-1-a9.nj.us [198.27.73.202]
7 346 ms 349 ms 344 ms be100-1295.ldn-1-a9.uk.eu [192.99.146.126]
8 363 ms 392 ms 365 ms be103.gra-g1-nc5.fr.eu [91.121.215.178]
9 * * * Request timed out.
10 374 ms 386 ms 436 ms be5.gra-iplb2-a70.fr.eu [37.187.232.187]
11 360 ms 348 ms 357 ms ip119.ip-137-74-48.eu [137.74.48.119]

Trace complete.

C:\WINDOWS\system32>ipconfig

Windows IP Configuration

Ethernet adapter Ethernet 2:

Connection-specific DNS Suffix . :
Link-local IPv6 Address . . . . . : fe80::68dc:f91f:7727:461a%9
IPv4 Address. . . . . . . . . . . : 10.111.170.52
Subnet Mask . . . . . . . . . . . : 255.255.254.0
Default Gateway . . . . . . . . . :

Ethernet adapter Ethernet:

Media State . . . . . . . . . . . : Media disconnected
Connection-specific DNS Suffix . :

Wireless LAN adapter Local Area Connection* 1:

Media State . . . . . . . . . . . : Media disconnected
Connection-specific DNS Suffix . :

Wireless LAN adapter Local Area Connection* 3:

Media State . . . . . . . . . . . : Media disconnected
Connection-specific DNS Suffix . :

PPP adapter IPVanish VPN (IKEv2):

Connection-specific DNS Suffix . :
IPv4 Address. . . . . . . . . . . : 172.20.153.67
Subnet Mask . . . . . . . . . . . : 255.255.255.255
Default Gateway . . . . . . . . . : 0.0.0.0

Wireless LAN adapter Wi-Fi:

Connection-specific DNS Suffix . :
Link-local IPv6 Address . . . . . : fe80::8885:637d:7327:ad3%13
IPv4 Address. . . . . . . . . . . : 192.168.43.86
Subnet Mask . . . . . . . . . . . : 255.255.255.0
Default Gateway . . . . . . . . . : 192.168.43.80

Ethernet adapter Bluetooth Network Connection:

Media State . . . . . . . . . . . : Media disconnected
Connection-specific DNS Suffix . :

C:\WINDOWS\system32>tracert 8.8.8.8

Tracing route to google-public-dns-a.google.com [8.8.8.8]
over a maximum of 30 hops:

1 197 ms 197 ms 210 ms 10.111.170.1
2 210 ms 213 ms 193 ms 208.87.165.33
3 211 ms 192 ms 196 ms v715.core1.lax2.he.net [64.71.128.165]
4 196 ms 193 ms 207 ms google.as15169.any2ix.coresite.com [206.72.210.41]
5 203 ms 193 ms 196 ms 108.170.247.193
6 206 ms 190 ms 223 ms 108.170.238.15
7 214 ms 231 ms 195 ms google-public-dns-a.google.com [8.8.8.8]

Trace complete.

C:\WINDOWS\system32>Tracing 85.76.104.229
’Tracing’ is not recognized as an internal or external command,
operable program or batch file.

C:\WINDOWS\system32>tracert 85.76.104.229

Tracing route to 85-76-104-229-nat.elisa-mobile.fi [85.76.104.229]
over a maximum of 30 hops:

1 208 ms 205 ms 222 ms 10.111.170.1
2 195 ms 199 ms 209 ms 208.87.165.33
3 208 ms 193 ms 212 ms v715.core1.lax2.he.net [64.71.128.165]
4 220 ms 197 ms 199 ms 100ge2-2.core1.lax1.he.net [72.52.92.121]
5 253 ms 277 ms 244 ms 100ge12-1.core1.ash1.he.net [184.105.80.201]
6 259 ms 249 ms 249 ms 100ge5-1.core2.ash1.he.net [72.52.92.226]
7 253 ms 266 ms 251 ms 100ge8-1.core1.nyc5.he.net [184.105.81.149]
8 251 ms 272 ms 268 ms 100ge14-1.core1.nyc6.he.net [72.52.92.101]
9 367 ms 366 ms 371 ms nyiix.eunetip.net [198.32.160.41]
10 354 ms 371 ms 378 ms ge2-0-0-0.bbr2.hel1.fi.eunetip.net [213.192.184.81]
11 360 ms 359 ms 358 ms 213.192.186.82
12 * * * Request timed out.
13 * * * Request timed out.
14 * * * Request timed out.
15 * * * Request timed out.
16 * * * Request timed out.
17 * * * Request timed out.
18 * * * Request timed out.
19 * * * Request timed out.
20 * * * Request timed out.
21 * * * Request timed out.
22 * * * Request timed out.
23 * * * Request timed out.
24 * * * Request timed out.
25 * * * Request timed out.
26 * * * Request timed out.
27 * * * Request timed out.
28 * * * Request timed out.
29 * * * Request timed out.
30 * * * Request timed out.

Trace complete.

C:\WINDOWS\system32>tracert -m 10000 85.76.104.229
-m is not a valid command option.

Usage: tracert [-d] [-h maximum_hops] [-j host-list] [-w timeout]
[-R] [-S srcaddr] [-4] [-6] target_name

Options:
-d Do not resolve addresses to hostnames.
-h maximum_hops Maximum number of hops to search for target.
-j host-list Loose source route along host-list (IPv4-only).
-w timeout Wait timeout milliseconds for each reply.
-R Trace round-trip path (IPv6-only).
-S srcaddr Source address to use (IPv6-only).
-4 Force using IPv4.
-6 Force using IPv6.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 10000 85.76.104.229
Bad value for option -h.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 100 85.76.104.229

Tracing route to 85-76-104-229-nat.elisa-mobile.fi [85.76.104.229]
over a maximum of 100 hops:

1 227 ms ^C
C:\WINDOWS\system32>tracert -h 1000 85.76.104.229
Bad value for option -h.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 999 85.76.104.229
Bad value for option -h.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 500 85.76.104.229
Bad value for option -h.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 200 85.76.104.229

Tracing route to 85-76-104-229-nat.elisa-mobile.fi [85.76.104.229]
over a maximum of 200 hops:

1 348 ms 270 ms 336 ms ^C
C:\WINDOWS\system32>tracert -h 300 85.76.104.229
Bad value for option -h.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 299 85.76.104.229
Bad value for option -h.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 270 85.76.104.229
Bad value for option -h.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 260 85.76.104.229
Bad value for option -h.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 256 85.76.104.229
Bad value for option -h.

C:\WINDOWS\system32>tracert -h 255 85.76.104.229

Tracing route to 85-76-104-229-nat.elisa-mobile.fi [85.76.104.229]
over a maximum of 255 hops:

1 205 ms 199 ms 204 ms 10.111.170.1
2 217 ms 226 ms 214 ms 208.87.165.33
3 207 ms 208 ms 215 ms v715.core1.lax2.he.net [64.71.128.165]
4 299 ms 210 ms 243 ms 100ge2-2.core1.lax1.he.net [72.52.92.121]
5 296 ms 318 ms 261 ms 100ge12-1.core1.ash1.he.net [184.105.80.201]
6 261 ms 264 ms 266 ms 100ge5-1.core2.ash1.he.net [72.52.92.226]
7 271 ms 272 ms 266 ms 100ge8-1.core1.nyc5.he.net [184.105.81.149]
8 296 ms 296 ms 298 ms 100ge14-1.core1.nyc6.he.net [72.52.92.101]
9 365 ms 362 ms 365 ms nyiix.eunetip.net [198.32.160.41]
10 381 ms 368 ms 367 ms ge2-0-0-0.bbr2.hel1.fi.eunetip.net [213.192.184.81]
11 376 ms 385 ms 371 ms 213.192.186.82
12 * * * Request timed out.
13 * * * Request timed out.
14 * * * Request timed out.
15 * * * Request timed out.
16 * * * Request timed out.
17 * * * Request timed out.
18 * * * Request timed out.
19 * * * Request timed out.
20 * * * Request timed out.
21 * * * Request timed out.
22 * * * Request timed out.
23 * * * Request timed out.
24 * * * Request timed out.
25 * * * Request timed out.
26 * * * Request timed out.
27 * * * Request timed out.
28 * * * Request timed out.
29 * * * Request timed out.
30 * * * Request timed out.
31 * * * Request timed out.
32 * * * Request timed out.
33 * * * Request timed out.
34 * * * Request timed out.
35 * * * Request timed out.
36 * * * Request timed out.
37 * * * Request timed out.
38 * * * Request timed out.
39 * * * Request timed out.
40 * * * Request timed out.
41 * * * Request timed out.
42 * * * Request timed out.
43 * * * Request timed out.
44 * * * Request timed out.
45 * * * Request timed out.
46 * * * Request timed out.
47 * * * Request timed out.
48 * * * Request timed out.
49 * * * Request timed out.
50 * * * Request timed out.
51 * * * Request timed out.
52 * * * Request timed out.
53 * * * Request timed out.
54 * * * Request timed out.
55 * * * Request timed out.
56 * * * Request timed out.
57 * * * Request timed out.
58 * * * Request timed out.
59 * * * Request timed out.
60 * * * Request timed out.
61 * * * Request timed out.
62 * * * Request timed out.
63 * * * Request timed out.
64 * * * Request timed out.
65 * * * Request timed out.
66 * * * Request timed out.
67 * * * Request timed out.
68 * * * Request timed out.
69 * * * Request timed out.
70 * * * Request timed out.
71 * * * Request timed out.
72 * * * Request timed out.
73 * * * Request timed out.
74 * * * Request timed out.
75 * * * Request timed out.
76 * * * Request timed out.
77 * * * Request timed out.
78 * * * Request timed out.
79 * * * Request timed out.
80 * * * Request timed out.
81 * * * Request timed out.
82 * * * Request timed out.
83 * * * Request timed out.
84 * * * Request timed out.
85 * * * Request timed out.
86 * * * Request timed out.
87 * * * Request timed out.
88 * * * Request timed out.
89 * * * Request timed out.
90 * * * Request timed out.
91 * * * Request timed out.
92 * * * Request timed out.
93 * * * Request timed out.
94 * * * Request timed out.
95 * * * Request timed out.
96 * * * Request timed out.
97 * * * Request timed out.
98 * * * Request timed out.
99 * * * Request timed out.
100 * * * Request timed out.
101 * * * Request timed out.
102 * * * Request timed out.
103 * * * Request timed out.
104 * * * Request timed out.
105 * * * Request timed out.
106 * * * Request timed out.
107 * * * Request timed out.
108 * * * Request timed out.
109 * * * Request timed out.
110 * * * Request timed out.
111 * * * Request timed out.
112 * * * Request timed out.
113 * * * Request timed out.
114 * * * Request timed out.
115 * * * Request timed out.
116 * * * Request timed out.
117 * * * Request timed out.
118 * * * Request timed out.
119 * * * Request timed out.
120 * * * Request timed out.
121 * * * Request timed out.
122 * * * Request timed out.
123 * * * Request timed out.
124 * * * Request timed out.
125 * * * Request timed out.
126 * * * Request timed out.
127 * * * Request timed out.
128 * * * Request timed out.
129 * * * Request timed out.
130 * * * Request timed out.
131 * * * Request timed out.
132 * * * Request timed out.
133 * * * Request timed out.
134 * * * Request timed out.
135 * * * Request timed out.
136 * * * Request timed out.
137 * * * Request timed out.
138 * * * Request timed out.
139 * * * Request timed out.
140 * * * Request timed out.
141 * * * Request timed out.
142 * * * Request timed out.
143 * * * Request timed out.
144 * * * Request timed out.
145 * * * Request timed out.
146 * * * Request timed out.
147 * * * Request timed out.
148 * * * Request timed out.
149 * * * Request timed out.
150 * * * Request timed out.
151 * * * Request timed out.
152 * * * Request timed out.
153 * * * Request timed out.
154 * * * Request timed out.
155 * * * Request timed out.
156 * * * Request timed out.
157 * * * Request timed out.
158 * * * Request timed out.
159 * * * Request timed out.
160 * * * Request timed out.
161 * * * Request timed out.
162 * * * Request timed out.
163 * * * Request timed out.
164 * * * Request timed out.
165 * * * Request timed out.
166 * * * Request timed out.
167 * * * Request timed out.
168 * * * Request timed out.
169 * * * Request timed out.
170 * * * Request timed out.
171 * * * Request timed out.
172 * * * Request timed out.
173 * * * Request timed out.
174 * * * Request timed out.
175 * * * Request timed out.
176 * * * Request timed out.
177 * * * Request timed out.
178 * * * Request timed out.
179 * * * Request timed out.
180 * * * Request timed out.
181 * * * Request timed out.
182 * * * Request timed out.
183 * * * Request timed out.
184 * * * Request timed out.
185 * * * Request timed out.
186 * * * Request timed out.
187 * * * Request timed out.
188 * * * Request timed out.
189 * * * Request timed out.
190 * * * Request timed out.
191 * * * Request timed out.
192 * * * Request timed out.
193 * * * Request timed out.
194 * * * Request timed out.
195 * * * Request timed out.
196 * * * Request timed out.
197 * * * Request timed out.
198 * * * Request timed out.
199 * * * Request timed out.
200 * * * Request timed out.
201 * * * Request timed out.
202 * * * Request timed out.
203 * * * Request timed out.
204 * * * Request timed out.
205 * * * Request timed out.
206 * * * Request timed out.
207 * * * Request timed out.
208 * * * Request timed out.
209 * * * Request timed out.
210 * * * Request timed out.
211 * * * Request timed out.
212 * * * Request timed out.
213 * * * Request timed out.
214 * * * Request timed out.
215 * * * Request timed out.
216 * * * Request timed out.
217 * * * Request timed out.
218 * * * Request timed out.
219 * * * Request timed out.
220 * * * Request timed out.
221 * * * Request timed out.
222 * * * Request timed out.
223 * * * Request timed out.
224 * * * Request timed out.
225 * * * Request timed out.
226 * * * Request timed out.
227 * * * Request timed out.
228 * * * Request timed out.
229 * * * Request timed out.
230 * * * Request timed out.
231 * * * Request timed out.
232 * * * Request timed out.
233 * * * Request timed out.
234 * * * Request timed out.
235 * * * Request timed out.
236 * * * Request timed out.
237 * * * Request timed out.
238 * * * Request timed out.
239 * * * Request timed out.
240 * * * Request timed out.
241 * * * Request timed out.
242 * * * Request timed out.
243 * * * Request timed out.
244 * * * Request timed out.
245 * * * Request timed out.
246 * * * Request timed out.
247 * * * Request timed out.
248 * * * Request timed out.
249 * * * Request timed out.
250 * * * Request timed out.
251 * * * Request timed out.
252 * * * Request timed out.
253 * * * Request timed out.
254 * * * Request timed out.
255 * * * Request timed out.

Trace complete.

C:\WINDOWS\system32>tracert 10.255.255.2

Tracing route to 10.255.255.2 over a maximum of 30 hops

1 213 ms 210 ms 212 ms 10.255.255.2

Trace complete.

C:\WINDOWS\system32>ping 10.255.255.2

Pinging 10.255.255.2 with 32 bytes of data:
Reply from 10.255.255.2: bytes=32 time=210ms TTL=64
Reply from 10.255.255.2: bytes=32 time=209ms TTL=64
Reply from 10.255.255.2: bytes=32 time=211ms TTL=64
Reply from 10.255.255.2: bytes=32 time=213ms TTL=64

Ping statistics for 10.255.255.2:
Packets: Sent = 4, Received = 4, Lost = 0 (0% loss),
Approximate round trip times in milli-seconds:
Minimum = 209ms, Maximum = 213ms, Average = 210ms

C:\WINDOWS\system32>

[collapse]
Kuva 2. T’llainen on minun puhelimeni.

Nyt tämä sivusto on saavuttanut aivan uuden tason tietoturvassa kuten seuraavasta tiedosta voisi päätellä. Ei meinannut edes saada pois OVH:n DNS-asetuksia, piti itse käsin puukottaa ne kuntoon. Rekisteröidyin 1.1.1.1 sivustolle eli , jotta varmasti verkko-osoitteeni on oikeassa paikassa oikeissa tiedossa. [5]

”Microsoft Windows [Version 10.0.17134.523]
(c) 2018 Microsoft Corporation. All rights reserved.

C:\WINDOWS\system32>nslookup tuppu.fi
Server: one.one.one.one
Address: 1.1.1.1

Non-authoritative answer:
Name: tuppu.fi
Addresses: 2001:41d0:301:8::26
137.74.48.119

C:\WINDOWS\system32>”

No joo, ehkä tuli taas hieman foliohattuiltua? Meinasin vielä tuplata tuosta tämä nykyisen reitityksen. Nyt jo niin hidas, ettei edes tuppu.fi -blogi auennut tuolla setillä suoraa selaimessa. Sain sentäs kiertämään kaikki maapallon mantereet läpi. Osoitteet tietysti muuttuvia jatkuvasti – jopa liian dynaamisessti, mutta en halua niitä silti kertoa yleisen tieoturvan ylläpitämiseksi. 😀

Jos oma foliohattu-visio olisi mennyt loppuun asti, niin latenssi olisi ollut 10 sekunnin eli 10 000 ms luokkaa. Vähä sellaista Voyager-luotaimen ohjausta, joka on nyt mennyt aurinkokunnasta ulos. Kaikelaista paskaa sitä tulee twiikattua, piti ADSL:n toimimattomuudesta tehdä valitus alunperin asuntoyhtiölle.

Ärsyttää kun on kohta jo sellaiset turvajärjestelmät kotona, ettei edes supolta löydy vastaavia. Rahan kuluttaminen eniten kaduttaa, myös väsymys, kun rankka töyviikko jo takana.

Nokia 5 Manual DNS On Android 9

I am using Nokia 5 phone that has a new option to set manually DNS server. Weirdly it want to set it by domain name. Ok, I did so. I set the manual DNS to ”dns.google”.

When I tried to browse to Google’s IP, then it said that Google’s own authorized SSH certificate is invalid and my traffic has been hacked and the Google’s page is unsecure!

Eli siis kaikki käyttöjärjestelmästä selaimen kautta palvelimille oli Googlen omaa! Ainoastaan verkko on suomalaisten omistamaa ja hallinnoimaa. Täten itse en keksi mitään muuta kuin, että joko Googlella on tullut ”paskat housuun” tai sitten suomalainen verkko on tavalla tai toisella niin pahasti pielessä, että en uskalla edes kirjoittaa asuessani tässä maassa. Sama kuin KRP nosti Aarniota vastaan syytteen.

Yksinkertaistaen Google sanoo sisäisesti Internetin lähes täydessä monopoliasemassaan olevansa itse epäluotettava tietolähde! Google itse leimaa sertinsä omalla palvelimellaan, jolla se valvoo verkkoliikennettään omalle palvelimelleen, todeten rikkovansa omaa turvavarmennetta. Omilla järjestelmillä tulos: ei täytä yksinkertaisimman verkkolikenteen turvavaatimukselta edellytettyä sertifikaattia.

Tuppu-blogilta mm. taloudellisiin syihin vedoten on eria asia, kuin että yksi maailman suurimmista yhtiöistä ei sisäisesti itse kykene osoittamaan tiedon tulevan turvallisesti perille. Omassa blogissani osa tiedoista mm. palveinmuutosten takia ei kykene täyttämään CloudFlaren äärimmäisen kovia ehtoja, koska osa sisällöstä on ajalta ennen sertifikaatin myöntämistä ja täten sertifikatin perusteella väärästä lähteestä. Päivittäminen maksaisi 5 dollaria kuussa, joten menen rikkinäisellä sertillä. Tietysti tällaiset asiat motivoivat nostamaan kytkintä/ankkuria ja kohottavat karvoja admininkin iholla.

I have a lot of screenshots about this as prove:
[Alkuun vaikka tämä Googlen kehittämän kromi-selaimen oma luppakorva-ikoni. Kyse ei ole edes sertin invalidioidesta, vaan että koko osoitetta ei löydy täysin heidän omilla järjestelmillään. Did you mean ”Hail Hitler! Hail Hitler!?” o/ o/ 😀 ]












Rakkaudesta koodiin ketterästi

Miten ohjelmoijan tulisi suhtautua omaan koodiinsa ja ohjelmointiin? Miten ohjelmointiin ja ohjelmoijiin tulisi suhtautua? Miten Tuppu suhtautuu ammattimaisen ohjelmistokehittäjän rooliin työelämässä? Onko asiakkaan tarpeet tärkeämpää kuin laadukas ja hyvä koodi? mitä on hyvä koodi? Kuinka monta ihmistä tarvitaan koodaamaan yhtä ohjelmaa? Miten tämä kaikki hallitaan?

Vesiputous

Itselleni on hyvin jäänyt mieleeni yksi kuvaaja, jonka suomalainen Visual Basic -kirja avasi erinomaisesti muiden asioiden ohella. En itse ole sitä löytänyt uudestaan, mutta erittäin hyvin mieleeni jäi kyseinen projektin eri vaiheisiin käytettävä aika piirakkadiagrammina. Kyseisessä kuvaajassa ohjelmoinnin osuus oli hyvin pieni eli vain n. 15 %:n siivu, jollaiseksi aikajakauma on käytännössä osoittautunut isoissa projekteissa. Seuraava humoristinen Suomen jääkiekon 1995 vuoden MM-voiton Ihanaa leijonat ihanaa karikatyyri muistuttaa nykyään perinteisestä ohjelmistoalan projektimallista eli vesiputousmallista [17].

Minkälainen nykyaikana olisi piirakkadiagrammi, jos ohjelmistokehittäjän työaika kuvattaisiin sillä? onko huuhata väittää, että ohjelmistokehittäjän työstä ohjelmoinnin osuus on vain pieni osa työtä. Mielestäni tämä vanha perinteisen projektimallin viisaus on unohtunut vanhojen oppien demonisoinnin myötä.

”Kuinka monta blondia vaaditaan vaihtamaan lamppu?
– Kaksi. Toinen pitää lampusta kiinni ja toinen pyörittää tuolia.”

Kukaan ei tietääkseni ole koskaan väittänyt, että ketterässä ohjelmistokehityksessä ei tarvitsisi suunnitella, määritellä ja testata ohjelmaa [3]. Kyse on vain siitä, että ketterässä ohjelmistokehityksessä sitä tulisi tehdä jatkuvasti, eikä vain painottaen projektin alkupäätä. Samoin kukaan ei tietääkseni ole väittänyt, että perinteisessä projektimallissa ei saa palata bumerangina vaiheissa taaksepäin.

”In the 1980s and early 1990s, there was a widespread view that the best way to achieve better software was through careful project planning, formalized quality assurance, the use of analysis and design methods supported by CASE tools, and controlled and rigorous software development processes. This view came from the software engineering community that was responsible for developing large, longlived software systems such as aerospace and government systems.

This software was developed by large teams working for different companies. Teams were often geographically dispersed and worked on the software for long periods of time. An example of this type of software is the control systems for a modern aircraft, which might take up to 10 years from initial specification to deployment. These plandriven approaches involve a significant overhead in planning, designing, and documenting the system. This overhead is justified when the work of multiple development teams has to be coordinated, when the system is a critical system, and when many different people will be involved in maintaining the software over its lifetime.” [12]

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehtynä

Iso osa ohjelmoinnista on vain perinteistä iffittelyä eli suomeksi jossittelua, johon moni ohjelmoija kompastuu nokkeluuttaan, kun tekevät liian moni-mutkaisia kikkareita. Ehtolauseiden ongelma on siinä, että se edellyttää valtavaa haara- taikka polkukattavaa testausta joko manuaalisesti debuggerin kanssa tai sitten automatisoiduilla yksikkötesteillä.

Näitä asioita voidaan mallintaa perinteisellä vuokaaviolla, joka on ajalta ennen ohjelmistoalaa. Jos jotain ei vuokaaviolta löydy testauksessa, niin ohjelmaa ei oteta tuotantoon. Näin hieman pelkistäen, ohjelmien testaus on oma laaja kokonaisuutensa.

Kuva 2. Vuokaavio eli Flow Chart UML-tyyliin. [1]
Miksi näin ei sitten aina tehdä koko ohjelmalle? Kyse on hyvin suurelta osin siitä, että kattavan vuokaavion piirtäminen ja automaatiotestien tekeminen vievät valtavasti aikaa. Kyse ei ole siitä, ettäkö ei olisi olemassa menetelmiä niiden tekemiseen. Vielä kun tähän lisätään kattava määrittelytiedosto, niin ajankäytöllisesti ei enää ehditä kehittämään ohjelmaa. [12]

Yksi iso ongelma perinteisessä projektimallissa on jatkuvasti päivitettävät suunnitelmat. Puhumattakaan odotettavista muutoksista asiakkaan tarpeeseen, jota asiakas itsekään ei yleensä tiedä, vaan olettaa ohjelmistokehittäjien tietävän. Kuvassa 1. hahmoteltuna ongelma visuaaliseen muotoon.

Kuva 1. tyypillinen vesiputous Ganttin kaaviolla.

Projektimallin speksaus rajoittaa ohjelmointia, ketterässä kehityksessä on perimmiltään ihan eri filosofia. Projektimalli sopii hyvin esim. Olkiluoto 3 – ydinvoimalahankkeeseen tai muihin rakennusprojekteihin, joissa halutaan minimoida rakennusaika eri toimijoiden kesken. Ohjelmointi ei ole mitään pikakirjoittamiskilpailua, vaan muistuttaa enemmänkin blogikirjoittamista.

Kuva 2. Loppu tällaiselle 1000-luvun ohjelmistokehitykselle. [5]
Asia ymmärrettiin kunnolla vasta vuosituhannen vaihteen IT-kuplan aikaan, kun sijoittajien rahat olivat loppu ja ei tullut mitään tulosta. Oli pakko keksiä jokin muu parempi tapa tehdä ohjelmia, kehittää kokonaan uusi ajatusmalli tyhjästä. Yhteiskuntia, ohjelmia ja muita vastaavia monimutkaisia järjestelmiä ei vain osata kehittää ylhäältä alaspäin johdetulla viisivuotissuunnitelmalla. Moni on varmasti sitä mieltä, että teoriassa asiat voivat toimia optimaalisesti, mutta käytännössä asiat ovat niin kaaottisia, ettei kukaan osaa niitä kaikkia käsitellä helposti.

Työajanseuranta

Työajanseuranta on alasta riippumatta hyvin ärsyttävää. Jokaisella alalla varmasti hyvin ymmärretään, että ihminen ei paljoa ehdi tai pysy tekemään työpäivän aikana. Tätä varten ennen teollistumista haalittiin viholliskansoista orjia, jotka tekivät raskaita töitä. Nykyään jopa kaupan kassat korvataan automatisoiduilla järjestelmillä. Myös tietojärjestelmissä ihminen on suurin pullonkaula, eikä ohjelmointi ole tähän mitenkään poikkeus.

”You should plan on working 60 hours per week. The first 40 are for your employer. The remaining 20 are for you. During this remaining 20 hours you should be reading, practicing, learning, and otherwise enhancing your career.” [7]

Ohjelmoijan odotettava työajankesto on kaikista vaihtoehdoista mahdollisimman pessimistinen arvio. Sen jälkeen kyseisen arvion saa kertoa piillä. Tämä on odotettavissa oleva työaika. Tämän voisi myös sanoa niin, että työajasta vain 15 % kuluu ohjelmointiin. Ajankäytön ymmärtäminen on monelle todella vaikeaa, että miten paljon kaikenlaista on ja miten vähän saa aikaan.

Asiaa voidaan lähteä myös LoC-käsitteestä eli koodiriveistä. Jos ohjelmoijat kehittävät ohjelmaa kovalla tasaisella 100 rivin päivävauhdilla ja vuodessa on 200 työpäivää. Kun ohjelman koko on 100K riviä koodia, niin työaikaa ohjelman kehittämiseen kuluu 5 vuotta. Vastaava ohjelma 40K koodirivisenä 50 rivin päivävauhdilla valmistuisi vuoden etuajassa. Näin yhtenä perinteisenä tapana arvioida työaikaa, käytännössä ohjelma kasvaa 1 riviä päivässä projektin loppulla. Vertailuksi Lidlin SAP-pohjainen ERP maksoi 500 M€, työstettiin 7 vuotta ja tulos oli 0 riviä koodia valmiina [4]. Tämä jos mikä vakuuttaa itseni suunnitelmatalouden toimattomuudesta nykymenetelmin.

”I remember feeling so good about myself for the long hours I was working. I remember feeling dedicated. I remember thinking that working at 3 am is what serious professionals do. How wrong I was!” [7]

Koodirivien laskenta on monien mielestä erittäin huono tapa tehdä työajan seurantaan, mutta oikein käytettynä kuitenkin paras tunnettu menetelmä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyöni oli alle 10K riviä C#-koodia, jota myöhemmin laajensin mm. maanjäristyslaskemilla. Koodirivien arviointi vaatii vahvaa ymmärrystä ohjelmoinnista, joten ehkä sen takia turvaudutaan mm. tuntikirjanpitoon.

Tunteja seurataan myös laskutuksen takia, usein ohjelmia myydään joko kiinteähintaisina projekteina taikka sitten tunteina. Kyse on tästä markkinataloudesta, jonka opit eivät erityisen hyvin sovellu immateriaalisten ohjelmien myymiseen. Tämä herkästi johtaa samanlaisiin ongelmiin kuin suunnitelmatalouden tuotesuunnitelussa.

Hyvä koodi

Itse aikoinaan kun ohjelmointia aloitin, niin olin hyvin huolissani omasta osaamisestani. Jotenkin kuvittelin, että ohjelmoinnissa olisi jokin ns. viisasten kivi, jolla kaikki asiat ratkeaa. Kuitenkin asioita ja tapoja on oppinut enemmän ja enemmän, eikä vielä sitä kaiken kullaksi muuttavaa juttua ole tullut vastaan. Ei niin kaavioista, speksauksesta, työkaluista, olio-ohjelmoinnista, opeista, sertifikaateista kuin muistakaan alaan liittyvistä asioita saanut kaiken tekevää. Olen kuitenkin saanut huomata, että olen oppinut aiempaan nähden. Yleensä vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet oppii tiedostamaan, jolloin osaa valikoida tilanteeseen paremman vaihtoehdon.

”We are uncovering better ways of developing
software by doing it and helping others do it.” [3]

Olen ymmärtänyt, että ykkösien ja nollien oikein järjestelyä voi tehdä monella tavalla. Mikään niistä tavoista ei välttämättä ole täysin oikea tai väärä. Jos on rajapinta ulkopuoliselle taholle, portti tai toisen ohjelmoijan tekemä kirjasto, niin se pakottaa tekemään asiat samoin. Tällöin on hyvä, jos asiasta on dokumentaatiota, koska itse ei voi asiaa ratkaista haluamallaan tavalla.

Hyvä koodi on kuitenkin arvokasta, jota en itsekään aina ole ymmärtänyt [9]. En ole aina tiennyt mitä on ERP eli tuotannonohjausjärjestelmä, mutta olen niitä ohjelmoinut. Usein tulee vähäteltyä oman koodinsa arvoa, ei ymmärrä sen olevan valtavien rahasummien arvoista. Yksi Like-nappi voi olla Facebookille miljardien dollarien arvoinen, se tuo käyttäjille valtavasti hyötyä. Samoin Googlen hakukoneen etusivulle ei ole paljon muuta sisältöä kuin vain yksi tekstikenttä, mutta todennäköisesti silti se on paljon parempi kuin mikään muu monimutkaisempi ratkaisu. Koodin arvo on laskennallisesti tulo käyttöasteesta ja loppukäyttäjän siitä saamasta lisähyödystä. Käyttämätön ja asiakasta hyödyttämätön koodi on arvotonta.

Aivan samoin kuin koodirivien määrän laskeminen on ongelmallista työajan seurantana, niin ihan samoin koodin arvon laskeminen työtunteina on typerää. Usein yksinkertaisempi voi olla jopa arvokkaampi, siinä on vähemmän hukkaa ja turhaa roskaa. Etenkin käytettävyyden kannalta yksinkertainen ja selkeä on usein parempi, myös ohjelmakoodin ylläpidettävyyden kannalta yksinkertainen ja selkeä on yleensä parempi. Perinteisen mallin mukaisesti loppuvaiheessa huomatun asian korjaaminen voi olla työmääränä 50 – 200 kertaa isompi kuin projektin alkuvaiheessa [2]. Siis alkuperäisen yhden työpäivän työstä tulee loppuvaiheessa jopa yhden työvuoden lisätyö. Ratkaisuna tähän yritettiin siirtää suunnittelua mahdollisimman etupainotteiseksi. Oikeampi ratkaisu oli lisätä iteraatiota, eikä yrittää saavuttaa ”hole-in-one”.

Testaus

Ohjelmointi itsessään ei ole paljoa muuttunut 50 vuoden aikana. Ohjelmat perustuvat samalle strukturaaliselle paradigmalle, jossa konekieliset hyppylauseet on korvattu ennakolta sovituilla ehtolauseilla ja silmukoilla. Jos hypätää taaksepäin, niin  on silmukka. Vastaavasti koodissa hypätään eteenpäin, kun ehtolause ei ole loogisesti totta. Muuten koodia mennä riveittäin eteenpäin Yksinkertainen perusidea, joka ei ole muuttunut paljoakaan, ohjelmointi on ihan samanlaista nykyään perusperiaatteiltaan kuin ennemminkin.

Strukturaalinen/proseduraalinen ohjelmointiparadigma on jopa uusin lajissaan, olio-ohjelmointi ja funktionaalinen ohjelmointi ovat sitä vanhenmpia paradigmoja. Olio-ohjelmointi kuitenkin saavutti valtavaa suosiota 1990-luvulla C++:n myötä. Samoin Lispin seuraaja Clojure on hyvin vahvasti esillä etenkin jouhtuen rinnakkaisuuden merkityksen lisääntymisestä, joskaan ei tähän asti koskaan ole ollut erityisen suosittu tapa tehdä ohjelmia. Ajatusmallina funktionaalinen ohjelmointi on kaikista vanhin eli ensimmäinen paradigmoista. Myös Microsofti on kehittänyt F#-ohjelmointikielen, joka on funktionaalinen ohjelmointikieli. Myös ihana C-kieli eli ”rakenteellinen konekieli” käyttää hyvin vahvasta strukturaalisesta periaatteesta huolimatta funktioita osana koodin structurointia/encapsulointia [14], joten melkein kaikki ohjelmointikielet käyttävät kaikkia paradigmoja mahdollisimman paljon hyödyksi.

”If I took a computer programmer from 1966 forward in time to 2016 and put her in front of my MacBook running IntelliJ and showed her Java, she might need 24 hours to recover from the shock. But then she would be able to write the code. Java just isn’t that different from C, or even from Fortran.” [8]

Miten mordernin kannettavan esittelisi ohjelmoijalle, joka on tehnyt ohjelmia aikana ennen mikropiirejä: ”Tässä kannettavassa on triljoonan tavun SSD-asema massatiedolle, 16 miljardin tavun keskusmuisti muuttujille ja ohjelmakoodille, välimuistia miljoonia tavuja ja sitten rekistereitä 16 kappaletta 64 bittisiin eli 18 446 744 073 709 551 616 kokonaislukuun asti. Lisäksi suorittaa useampaa säiettä kerralla, kun ei ole muuta käyttöä miljerdeille transistoreille keksitty.”

Moni asia on kuitenkin muuttunut valtavasti, nykyinen ohjelmistokehitys ei kuitenkaan ole samanlaista kuin aiemmin. Työkalut ja menetelmät ovat muuttuneet valtavasti. Tämä on kuitenkin yksi ketterän kehityksen periaatteista, usko tekniikoihin ja menetelmiin ei ole syy tai ratkaisu paremmalle ohjelmistokehitykselle. Ohjelmointi ei edes ole muuttunut juurikaan, ohjelmat vain ovat suurempia kuin koskaan aiemmin.

”And if I transported you back to 1966 and showed you how to write and edit PDP-8 code by punching paper tape on a 10 character per second teletype, you might need 24 hours to recover from the disappointment. But then you would be able to write the code. The code just hasn’t changed that much.” [8]

Tämä tuo erittäin paljon haastetta testaukselle. Aiemmin testauksen rajoitteena oli ohjelmien ja laitteiden suorituskyky. Nyt potentiaalia ja mahdollisuuksia on paljon enemmän kuin koskaan aiemmin. Ollaan tultu siihen pisteeseen, että edes laitteiden kehityksen jatkuva pienentyminen kohtaa fyysiset rajat. Seuraavassa videossa olevan raketin ohjausyksikössä ei ollut yhtäkään transistoria, mutta silti se voitiin toteuttaa.

Video. Rakettien kehittely on ketterää [26]

Testaus on todella vaikeaa tehdä kattavasti, ohjelman haarautuminen johtaa ääretöntä lähentelevään määrään testejä koodin täydellisesesti kattavassa testauksessa. Rivikattavan testauksen voi saavuttaa, sitä yleensä pidetään miniminä, jonka saavuttaminen ei pitäisi olla mitenkään mahdotonta. Jokainen ohjelmaan kuuluva koodirivi tulisi testata.

Ongelma testauksessa myös on se, että milloin testi on ok. Ohjelmakoodi voi olla validia, ilman sitä se ei edes käänny [14]. Ajon aikana ohjelma kaatuu, niin silloin se ei toimi. Nämä asiat voidaan helposti testata. Näitä feilauksia tulee jatkuvasti, se on ihan normaali osa ohjelmakehitystä. Ohjelman todistaminen toimivaksi on jopa mahdollista, mutta ohjelman toimimattomuuden todistaminen on vaikeampaa.

Kuitenkin kun urallaan tähtää Britanniaan, niin voi osua Kuuhun. Iteäni Wernher von Braun on toiminut tietynlaisena idolinani omassa elämässäni. En ole koskaan kokenut suomalaista yhteiskuntaa omakseni, vaan olen halunnut muuttaa mieluummin Alankomaihin tai Belgiaan – eettisesti kolme-neljä sukupolvea suomalaista yhteiskuntaa edellä olevaan yhteiskuntaan [16]. Suomessa parasta on koulutusjärjestelmä, jota nykyiset hallituspuolueet romuttavat. Kokoomusta itse luulin sivistyspuolueeksi, mutta se on ehkä kaikista pahin junttipuolue.

Wernher Magnus Maximilian Freiherr von Braun (March 23, 1912 – June 16, 1977) was a German (and, later, American) aerospace engineer and space architect. He was the leading figure in the development of rocket technology in Germany and the father of rocket technology and space science in the United States.” [13]

Mielestäni Warner von Braun toimii hyvänä motivaattorina omalle uralle, hän on aloittanut koko uransa tyhjästä pienestä rakettiharrastelusta. Vaikka Suomessa ei ole itselleni mitään syytä olla, tai ei ole mitään syytä tukea tätä yhteiskuntajärjestelmää, niin silti kannattaa tähdätä korkealle ja yrittää eteenpäin, kun ei muuta voi. Humanismi, aatteet ja yhteiskuntajärjestelmät muuttuvat, mannertevälisen ohjuksen tekniikka säilyy. Eikö ole valtavaa ammattillista ylpeyttä pointtaava referenssi, että omana pomona on ollut seuraavanlainen kotoa kadulle heitetty tuleva poliitikko,  jonka opiskelupaikka evättiin tuntemattoman(?) juutalaisen toimesta, jonka kohtalo oli todistaa miljoonien juutalaisten näännytettiin hengiltä rangaistuksena virheestä. Kuitenkin on silti tullut hyvin toimeen hänen kanssaan ketterillä menetelmillä, vaikka oli pitkävihainen persoona? ”Sinähän halusit huippuälykkään pomon [17]?” [15, 21]

Hitler oli paljon edellä aikaansa. Hän käytti älykkyyttään ja lahjojaan politiikan popularisointiin. Ehkä hänellä olisi ollut parempaa annettavaa taiteessa, ehkä ei. Ehkä hän oli vain monta sukupolvea muita edellä.

https://www.youtube.com/watch?v=lkqtQ61k58E

https://www.youtube.com/watch?v=oliOWcS8254

Edellisten videoiden tapahtumat jakavat hyvin vahvasti ihmisten mielipiteitä, eikä niistä useinkaan osata keskustella asiallisesti, vaikka koulutettuna ihmisisenä ainakin minun pitäisi kyetä siihen [24]. Ei kannata tehdä niin kuin minä; että menee sönköttämään syntyperäisellä – joskin belgiassa asuneelle – huonolla englannilla sitä, että miksi Suomi oli sodassa Venäjään vastaan. Sama kuin menisi arabeille puhumaan olutharrastuksistaan.

Seuraavassa videossa on ranskalaisten näkemys lastenohjelmassa vajaan sadan vuoden eli 3 – 4 sukupolven takaisiin tapahtumiin. Kuka lukee kirjoja, Hitlerin Taisteluani? Amerikkalaisen selostajan juttua äänestä päätellen leikattu ydinpommin kohdalta, muutenkin tätä sarjaa vähä sensuroitu. Viimeistä jaksoa en muista nähneeni lapsena Suomessa, hebreankielisessä oli sensuroitu pois ristiä näyttävä kohta. Protip: Seuraavan jakson lopun katsomisen jälkeen on hyvä katsoa koko jakso läpi uudestaan kokonaan.

Käytettävyys on myös yksi iso osa testausta. Tämä osio on ehkäpä vaikeinta, kun ohjelmistokehittäjät itse hallitsevat oman ohjelman toiminnan ja tulevat sokeiksi käytettävyydelle. Tyypillinen sanonta ohjelmistoalalla on: ”Se ei ole bugi, se on ominaisuus.” Toisen henkilön näkymys on todella tärkeää, jotta tietää milloin ohjelma ei toimi oikein.

Principles behind the Agile Manifesto

We follow these principles:Our highest priority is to satisfy the customer
through early and continuous delivery
of valuable software.
Welcome changing requirements, even late in
development. Agile processes harness change for
the customer’s competitive advantage.

Deliver working software frequently, from a
couple of weeks to a couple of months, with a
preference to the shorter timescale.

Business people and developers must work
together daily throughout the project.

Build projects around motivated individuals.
Give them the environment and support they need,
and trust them to get the job done.

The most efficient and effective method of
conveying information to and within a development
team is face-to-face conversation.

Working software is the primary measure of progress.

Agile processes promote sustainable development.
The sponsors, developers, and users should be able
to maintain a constant pace indefinitely.

Continuous attention to technical excellence
and good design enhances agility.

Simplicity–the art of maximizing the amount
of work not done–is essential.

The best architectures, requirements, and designs
emerge from self-organizing teams.

At regular intervals, the team reflects on how
to become more effective, then tunes and adjusts
its behavior accordingly. [5]

Seuraavat kaksi 1930-luvun opetusvideota antavat mielestäni hyvän kuvan, että minkälaista ketterän kehityksen tulisi olla. On myös tullut selväksi, että ohjelmistoprojektien hallinnan  tulee sopeutua tosimaailmaan, kun sitä ei voi muuttaa. Sen lisäksi että videot muistuttavat tyypillistä onnistunutta ohjelmistokehitystä; ketteryyden nimenomaan kuuluu olla tällaista.

Olisi hyvä, jos nykyaikana tehtäisiin vastaava ketterän ohjelmistokehityksen opettamiseksi. Jousituksen kehittäminen tyhjästä on niin monimutkainen asia, että se on hyvin verrannollinen tyypilliseen ohjelmistokehityksen haastavuuteen. Tyypillisesti ohjelmoitavat ohjelmat ovat aivan eri alaa kuin oma koulutus, joten myös sikäli kuvastaa täydellisesti ohjelmistokehitystä.

https://www.youtube.com/watch?v=8PQAWYvDKVg

https://www.youtube.com/watch?v=GW__Gzkk4G0

Jos seuraavia videoita katsoo, niin varmasti herää ajatuksia. Itse pidän seuraavan videon yksinkertaisesta ja hauskasta tavasta kertoa rungon suunnittelusta. Toisessa videossa korisuunnitteluun osallistunut sotilaskapteeni laittaa itsensä testiin. Aiheeseen liittyen mm. CAD eli tietokoneavusteinen suunnittelu on tehnyt jotain hyvääkin korisuunntteluun liittyen. Pakko myös sanoa, että kolmannen videon 1950-luvun auto on paljon tyylikkäämpi kuin uudempi. Nykyään kori ja runko ovat sama asia, kun suunnittelutavat ovat kehittyneet.

https://www.youtube.com/watch?v=ktU_nLgfRkU

https://youtu.be/Wh2PSkCCa8s?t=8m23s

Ohjelmistokehityksen tulisi edetä samoin kuin auto iteroi omia reittejään. Jousitusjärjestelmä on kuin projektinhallinta.  Kukaan ei voi etukäteen tietää, että minkälainen matka tulee olemaan, eikä näin saisi ajatellekaan. Ohjelmistoa kehittävät ihmiset, joten ohjelmistokehityksen tulee mukautua vallitseviin olosuhteisiin. Ei kukaan syntyessäänkään tiedä oman elämänsä polkuja, samoin ei vuosia kestävän ohjelmistokehityksen alkuvaiheessa voida  tietää tulevaa via dolo rosoa.

Ohjelmistoa voi olla kehittämässä harjoittelija, joskus sitä voi olla kehittämässä iso lauma ohjelmistokehittäjiä. Esimerkiksi Facebookin alku oli opiskelijoiden sivustossa, jossa haluttiin stalkata opiskelijanaisia. Samaa järjestelmää tiedustelupalvelut stasista alkaen ovat yrittäneet kehittää projektina, mutta ei ole onnistunut. Nyt Facebookia kehittää valtava miljardien dollarien kehitysorganisaatio. Järjestelmä on uskomattoman yksinkertainen, kavereiden lisääminen on monimutkaisin asia kyseisessä palvelussa. Moni olisi voinut kuvitella, että tietokantojen ja järjestelmien suorituskyky ei koskaan voisi riittää miljardien ihmisten kattavaan tietojärjestelmään, mutta niin se vain toteutui PHP-kielellä opiskelijoiden tekemänä.

Ohjelmistoarkkitehtuuri

Ehkäpä yksi vähemmän hyvin tiedossa oleva asia aloitteleville ohjelmoijille on ohjelmiston arkkitehtuuri. Tämä on asia, johon itse kohtasin ensimmäistä isompaa ohjelmaani eli Siilomitoitusohjelmaa tehdessäni.

Minä sain hyvän neuvon Ohjelmointiputkan irkkikanavalta, kun asian kysyin omin sanoin. Neuvo oli: encapsuloi koodia, jolloin sen rakennetta voi myöhemmin itse tai joku muu muokata eli refactoroida. Mielestäni tämä neuvo oli hyvin tärkeä, itsestäänselvyys kokeneemmille.

Ohjelma siis pitää jakaa jotenkin pienempiin osiin: funktioihin, luokkiin ja muihin osiin. Näillä osilla ei ole nykyisen käsitykseni mukaan niinkään merkitystä, kunhan vain ohjelman pilkkoo luettavaksi.

Itse ihmettelin sitä, mutta nykyään se on yhtä itsestään selvää kuin artikkelin jakaminen lukuihin, kappaleisiin, virkkeisiin ja lauseisiin. Sitä vain pitää tehdä, rutiiniksi se tulee kokemuksesta.

Arkkitehtuurin kasvaessa tulee vain lisäkerroksia. Kun pohja ja pienet palat ovat helpommin pureksittavia, niin voi muokata arkkitehtuuria. Seuraavassa videossa oikea kaupunkisunnittelija konsultoi peliä SimCity 2000.

Moni ohjelmistoprojekti epäonnistuu kuin edellisessä pelissä moni pelaaja. Jos aluksi ei nimeä muuttujia kuvaavasti ja muutenkin tee pieniä perusteita koodissa hyvin, niin siitä seuraavat ongelmat voivat tulla vastaan vuosien päästä liian isona muurina – projektin kaatavina.

Siisti koodari

Erittäin stereotypisena clean coderina pidän Absentilla työskennellyttä Esko Jokista, joka on minua eniten ystävällisesti alaan avustanut työkaverini. Jotenkin ikimuistoiseksi käsitteeksi jäi Hubba Bubba ja seuraava kappale vahvistaa sitä, vaikken tiedä mistä se johtuu.

Näkemys alasta ei välttämättä ole lopullinen, vaan on muuttunut ja odotettavasti muuttuu vastaisuudessa. Itse vahvalla teknillisellä koulutus- ja työtaustallani voin yhtyä siihen näkemykseen, että ohjelmointia tulisi opettaa mieluummin taidekoulussa kuin teknillisessä yliopistossa. Muutos olisi niin monimutkainen, iso ja haastava jo kulttuurillisesti, että se tulisi tehdä ketterästi projekti-mallin sijaan, jotta muutos voitaisiin toteuttaa onnistuneesti.

Naisia pidettiin hyvinä ohjelmoijina, heillä nähtiin olevan paljon oikeita ominaisuuksia alaan liittyen. Ehkä se näkemys oli oikea, miehet ovat pilanneet ohjelmistokehityksen. Kuvan 4. mukaisesti on olemassa hyviä naisia ohjelmoijina, mutta liian vähän.

Kuva 4. Ei tarvitse olla ruma, jotta voi olla hyvä ohjelmoimaan: Eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia.

Ohjelmointi ei ole niin teknistä kuin itse luulin nuorempana, kun unelmoin saavani työnimikkeekseni: ”ohjelmoija”. Unelmani toteutui, nykyään en pidä omaa unelmaani mitenkään yliampuvana. Lapsena monilla vain on heikko itsetunto, pelkäsin osoittaa omaa osaamistaan ja turhaan salaili kiinnostuksiaan. Toivottavasti viimeistä ei moni muu ohjelmoinnista kiinnostunut tekisi peruskoulussa.

Aivan samoin kuin ihmiskielien opettelussa luulin, että en ymmärtänyt jotain oikein kielen logiikasta, niin sama ilmiö toistuu itselläni ohjelmoinnissa jatkuvasti ilmeisempänä. Mielestäni pidän sitä merkkinä siitä, että ymmärtää käytetyn asian rajoitteet. Aina ei ole niin väliä, että mitä tekee, vaan että miten tekee/sanoo/kirjoittaa/koodaa.

Tulevaisuus kautta historian

Tässä blogiartikkelissani käsittelin hyvin monipuolisesti projektin ohjelmistokehityksen hallintaa. Minä kirjoitan blogiani ketterästi, olen niin jo tehnyt kaksi vuotta. Alkujaan työttömänä tätä blogiani aloittaessani mietin, että mihin tämä kaikki johtaa. En vain kyennyt hahmottamaan sitä, joten päätin suosiolla mennä ketterällä menetelmällä, aloittaen kertomaan Rooman valtakunnan Leipää ja Sirkuhupeja -filosofiasta [10]. Mielestäni se oli hyvä alku blogilleni, sisältäen todella paljon sitä, jota itse ajattelin blogini sisältävän.

Miten siis mielestäni ohjelmistokehitystä tulisi opettaa? Koska mussutan ja kritisoin, niin minä koen velvollisuudeksi selittää paremman mallin myös siihen. Perinteinen projektimalli on todella hyvä tapa opettaa teoriassa, joskin se on käytännössä virheellinen. Tämä on todella pelottavaa, kun ajattelee, että on aikoinaan opetettu väärää tapaa vain sen takia, että ei osattu tai haluttu kertoa muuta.

Kuva 5. Aluksi ohjelmointi voi vaikuttaa hyvinkin selkeältä, mutta jossain vaiheessa se muuttuu säätämiseksi.

Mielestäni oikea tapa olisi se, että ohjelmistoalan opiskelijat laitettaisiin tekemään projektia eri alan opiskelijoiden kanssa, kuten vaikkapa helpompina vaihtoehtoina rakennus- tai konealan insinööriopiskelijoiden kanssa. Nämä projektit voisivat kestää vuosia, jolloin tulisi todellista kuvaa ohjelmistoalan projekteista/prosesseista. Voisivat tutkijoiden kammioissa loikoilevat professoritkin hahmottaa, että mitä todellinen miljoonan koodirivin ohjelmistoprojekti on kampusalueen ulkopuolella. Näin opetuksen taso nousisi ketterän kehityksen myötä oppilaitoksissa. Kuvassa 7. ohjelmistokehitys esiteltynä ei-projekti -mallilla.

Kuva 7. Ohjelmistokehityksen ketterä menetelmä kuvattuna Ganttin kaaviolla, yhden ohjelmistokehittäjän näkökulmasta.

On myös hyvä ymmärtää, että ohjelmakoodi ei yksinkertaisesti ole suoraan kierrätettävää eri projektien välillä, ellei sitä ole tehty sellaiseksi. Tälläinen koodi on geneeristä koodia, joka voi olla kirjasto. Tällöin se soveltuu tiettyyn moneen yleiseen tarkoitukseen hyvin, mutta ei tiettyyn haluttuun tarkoitukseen. Olen kuvaillut sitä seuraavalla itse keksimälläni Kuvalla 7. Yksinkertaisuus on tapa tehdä asia helpoksi ja nopeaksi. Geneerisyys on tapa tehdä asia moneen tilanteeseen sopivaksi. Toiminallisuus on tapa tehdä ohjelma kattavasti. Näitä kaikkia ei voi helposti saavuttaa, joskaan en väitä sen olevan mahdotonta esim. neuroverkoilla. Unix, Paint ja Passeli ovat kaikki lähellä keskusta ja täydellisesti(?) onnistuneita, mutta silti täysin erillään toisistaan omissa optimaalisissa kategorioissaan.

Kuva 7. Venn Diagrammi ohjelman tarpeista.

Mitä sitten on tulevaisuus, niin en osaa vastata. Itse olen hyvin tuore tapaus ohjelmistoalalla, joka itsessään on hyvin tuore ala. Mahdollisesti itselläni on paljon annettavaa, jotain aiemmin huomaamatonta. Ehkä minusta voi vielä tulla tekniikan tohtori, ehkä ei. Itse luotan jatkuvaan kehitykseen, samaan vahvuuteen kuin 390 jkr. Vegetius totesi Rooman valtakunnan vahvuudeksi.

”We find that the Romans owed the conquest of the world to no other cause than continual military training, exact observance of discipline in their camps and unwearied cultivation of the other arts of war.” – Vegetius, Länsi-Rooma, 390 jkr. [11]

Syyllisten etsintä

Projekteilla on tyypillistä ajautua tilanteeseen, jossa ollaan napit vastakkain. Perinteisellä vesiputousmallilla tilanne on katastrofaalinen, etenkin kun myyjänä on ollut liian vuolas puhuja.

Olen henkilökohtaisesti kuullut yhden Suomen isoimman ohjelmistotalon harjoittelijoilla teetetyn tuotteen perimmäiset ongelmat, kun ihmettelin sen käsittämättömän naurettavia puutteita mm. sisäänkirjautumis-näkymässä. Ketterässä menetelmässä ei ole mitään salattavaa asiakkaalta, vaan työt ovat sovitusti aina valmiita ja käytössä. Epäonnistumisen pelkoa ei pitäisi olla, tilanne on juridisesti huomattavati helpompi pelastaa. Tämä jos minkä pitäisi olla sekä asiakkaan, että kaikkien etu. ”kaikkea sanomaasi <määrittelemääsi> voidaan käyttää oikeudessa sinua vastaan.”

Mielestäni aikalaisen dokumentaation sana painaa niin paljon, että jopa jälkeläisten analyysit historiasta jäävät jälkeen. Itse vertaisin ohjelmistokehittäjän työtä Rooman valtakunnan legionalaiseen, molemmat arvostettuja henkilöitä, kykeneviä toimimaan tilanteen mukaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Parhaansa tekee, niin se riittää: luotto siihen on täydellistä. Sodat ovat hyvin ja kattavasti dokumentoituja, kuten seuraavasta videosta voi huomata.

Rooma oli vahva suurvalta, joka perustui moniin yksinkertaisiin vahvuuksiin. Kristityt kritisoivat kyseistä järjestelmää, mutta silti eivät koskaan kyenneet selittämään sen hajoamista, saati sitten Rooman valtakunnan vahvuuksia. Valtakunta perustui yleisesti hyviksi todetuille yksinkertaisille periaatteille, ei projektimalliin. Ketterä ohjelmisokehitys on kuin Vegetiuksen oppien lukemista; virheistä ja onnistumisista oppimista ilman parempaa tietoa. Ketteryys on siis mielestäni hieman sama kuin yritys & erehdys -menetelmä. [11]

”We cannot now expect to find a man to teach what he never learned himself. The only method, therefore, that remains of recovering the ancient customs is by books, and by consulting the old historians. But they are of little service to us in this respect, as they only relate the exploits and events of wars, and take no notice of the objects of our present enquiries, which they considered as universally known.” – Vegetius, Länsi-Rooma, 390 jkr. [11]

FURTHERIA

Suomen paras räp-artisti Pyhimys on omien sanojensa mukaan osoittanut huipputason älykkyyttä Mensan testissä eli fluidia älykkyyttä mittaavassa kuviopäättelytestissä. [18] Sinällään se ei ole mitenkään hätkähdyttävää [20]. Kieltolakeja eli päihteiden muuttamista rikolliseksi ei uskoakseni voi moni muu kannattaa kuin tavalla tai toisella tyhmät ja rikolliset, joskaan en itse kannata mm. kannabiksen suoranaista laillistamista.

”Mensan toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen.” [19]

Ollut taas puhetta Suomen rikkomasta vapaan liikkuvuuden -sopimuksesta. Eikö YLE voisi vain myöntää, että Suomi selvästi rikkoo EU:n kanssa tehtyä sopimusta. Kyse on rahasta ja protectionalismista, jossa ylläpidetään myyttiä suomalaisten huonoudesta muihin kansoihin nähden alkoholinkulutuksen suhteen. Vaihteeksi Belgian Brysselissä osataan paremmin tehdä päätöksiä kuin Suomessa, yksi syy miksi itseäni ärsyttää olla Suomessa.  [22, 23]

Eikö poliittiset päättäjät pysty antamaan yhtään parempaa kuvaa Suomesta ulkomaille, tai edes omaan maahan? ”Suomalaiset eivät ole alkoholikansaa ollenkaan. Näytetään niille siellä Brysselissä, pysytään lujana!” Että morjes vaan taas. Älkääkö tehkö niin kuin minä, että tilaan pahvilaatikollisen jotain kirsikkaolutta Belgiasta, se kirsikka-colalle maistuva olut on sentään yksi parhaimpia siitä hedelmäsarjasta [25].

Kuva 8. Tällaista sitä joutuu kokeilemaan Untappediin harrastuneisuuden nimissä, sain taas badgen viidennestä hedelmäoluesta.

Eiköhän kohta tämä artikkelin Definiton of Done täyty, kun on jo yli 200 versiota versiohallinnassa? Ei tämä yhtään paremmaksi muutu isommaksi kasvattamalla, päinvastoin.

REFERENSSIT

[1] IT Mayer: UML Activity Diagram
[2] Wiki: Vesiputousmalli
[3] Agile Manifesto
[4] Kauppalehti: Lidl panee jäihin 7 vuotta valmistellun hankkeen – maksanut jo 500 miljoonaa
[5] Robert C. Martin & Micah Martin: Agile Principles Patterns and Practices in C# (PDF)
[6] Robert C. Martin: Clean Code (PDF)
[7] Robert C. Martin: Clean Coder (PDF)
[8] Robert C. Martin: Clean Architecture (PDF)
[9] Portfolioni: autopelin C/C++-lähdekoodit
[10] Tuppu.fi: Panem et circenses
[11] Vegetius: De Re Militari
[12] Software Engineering Somerville (PDF)
[13] Wiki: Werner von Braun
[14] Tuppu.fi: C-kielen ihanuus
[15] IL: Natsit olivat huippuälykkäitä
[16] Sudio55: Tältä Suomi voi näyttää 2050-luvulla
[17] Tuppu.fi: Ohjelmistoala ei hyväksy perinteistä projektimallia
[18] Ruutu: Pyhimys Mensan testissä
[19] Suomen Mensa: Mikä on Mensa?
[20] Psychology Guide Online: 7 Habits of People with High IQ
[21] Tekniikka & Talous: Hitlerin Kolmas valtakunta pyöri ”natsipillerien” voimalla – romahti kun Pervitin-tehtaat pommitettiin maan tasalle
[22] YLE: Analisointia Suomen alkoholisekoilusta
[23] Tuppu.fi: Viinaralli
[24] Tuppu.fi: Argumentointivirhe
[25] Beer of Belgium: Kutsulinkki
[26] SpaceX

C-kielen ihanuus

Main is usually a function. So then when is it not?

Kuva 1. Ohjelmointikielten kehittyminen, 1950-luvun Fortran ja 1970-luvun C kuuluisivat ajallisesti vastakkaisiin paikkoihin.

Ohjelmointikielille on käynyt hieman samoin kuin oluille. Keskiaikana oluista tehtiin mahdollisimman täyteläisiä, kun taas myöhemmin teollisella ajalla pyrittii kohti mahdollisimman kirkasta lageria. Samoin ohjelmointikielet ovat käyneet lähellä pseudokoodia, josta on pyritty rajoittamaan ohjelmointikielen turhia ja bugialttiita ominaisuuksia. [wiki/pseudokoodi]

const int main[] = {
    -443987883, 440, 113408, -1922629632,
    4149, 899584, 84869120, 15544,
    266023168, 1818576901, 1461743468, 1684828783,
    -1017312735
};
$ gcc -Wall final_array.c -o sixth
final_array.c:1:11: warning: ‘main’ is usually a function [-Wmain]
 const int main[] = {
           ^
$ ./sixth 
Hello World!

Ei kannata yllättyä, jos jossain vaiheessa vähän Tuppu-blogi on off-line, kun säädän uutta palvelintani. Jo oma portfolioni on pelastettu mahdolliselta bittiavaruuteen katoamiselta ulkopuolisen toimesta. Lisäsin sen kunniaksi uuden Youtube-upotuksen staattiselle portfoliolleni. [portfolioni/TTY, tamppiteekkarius145]

Why Vasa sank

Tulevaisuuden ihminen

Minkälainen on tulevaisuuden ihminen? Onko tulevaisuudessa edes ihmisellä roolia, onko Homo Sapiens edes olemassa tuhannen vuoden kuluttua. Kysymykseen ei varmasti kukaan tiedä vastausta, ainakaan meistä ihmisistä. Jos tietää, niin sitten on jotain sellaista tietoa, jota minulla ei ole.

Itse uskon erittäin vahvasti, että ihmisen tietoinen ajattelu ei välttämättä poikkea erityisen paljoa tietotekniikan sähkömagneettisesta toiminnasta. Ihmiselle tietysti moinen ajattelu on vaikeaa, itsetietoisuus ei ole perinteisesti ollut tarpeellinen ominaisuus eläinkunnassa.

Boolean algebra on sikäli mielenkiintoinen konsepti, että sillä voidaan selittää kaikki tunnetut loogiset asiat, niin numerinen tieto kuin merkkijonotkin. Tätä minä teen työkseni joka päivä. Ehkä kaikki eivät ajattele samoin kuin minä.

Referenssiä:

Science Alert: Kaljurotta on immuuni syövälle, eikä vanhene.
Wiki: Totaalinen sodankäynti
T&T: ”Olemme viimeisiä homo sapiensin sukupolvia” – hittikirjan kirjoittanut historioitsija synkkänä, varoittaa digitaalisesta algoritmien diktatuurista
YLE: Suomeen perustetaan koneälypuolue
T&T: Sofia tuli Suomeen

Koodauksen esoteerisyys

Mitä itse ohjelmointia olen tehnyt, niin aina tulee vastaan tiettyjä ajatuksia, jotka eivät ole mitenkään uusia, vaikka itse luulee jotain ymmärtäneensä. Monet vähänkään enemmän ohjelmoineet ymmärtävät, että ohjelmointi on oikeasti jotain aika erikoista. Koodi itsessään ei ole mitenkään kummallista, vaan sen kategorisoiminen tiettyyn ryhmään on hämmentävän vaikeaa. Ohjelmakoodi itsessään on täysin loogista ja rutiininomaista suorittamista, joka ehkä onkin isoin ongelma.

Kuva 1. Oli työkaverini kanssa puhetta minun happamasta orginaalista gallialaisesta belgialaisille nuorille kehitetystä itse panemastani oluesta, jota hän epäili jonkinasteiseksi villihiivaolueksi [wiki/lambic, Zamnesia/galliaOlut]. Suoritteli tätä ”keskiaikaista” luostariolutta ostamaan.[belgianBeerFactory]
Jotenkin aina itse tehdystä oluesta tulee mieleen seuraavan videon ale eli pintahiivaolut, joka ei siis ole tätä nykyistä ruokakaupoista saatavaa kliinisen kirkasta lageria. Ehkä pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa, kun Rome Total War peliä pelatessa pitäisi oluen ja sianlihan sijaan nauttia italialaista punaviiniä ja pizzaa [beachHouseKitchen].

Ehkä kuitenkin on oikein samaistua pohjoisiin barbaarisiin kansoihin, joihin itse vähintäänkin kuulun, jos kerran 2k vuoden takaiset belgialaiset/hollantilaiset (Gallia) ja saksalaisetkin (Germaanit). Kiva peli kuitenkin, kun pääsee hyppäämään antiikin aikaisen johtajan saappaisiin.

Nykyajan menestyneeltä johtajalta ehkä odetaan jotain muuta kuin ei-meidän-kaverihin kuuluvien mahdollisimman suurta hävitystä ja psykopatiutta? Melkoisen sairasta se isojen poikien toiminta Raamatun kirjoitusaikana oli. Ikävän usein moni tekee itsemurhan tässä maailmassa, eivät koe vahvimman vallalla hallitsevien vallanpitäjien puolustavan heitä.

TTY:n laitosjohtaja Tommi Mikkosen näkemys siitä, että onko ohjelmointi tiedettä, taidetta vai kansanperinnettä, niin on yhä hyvä kysymys. Itseäni kovasti myös mietityttää, että miten ohjelmointia tulisi opettaa. Olen tässä blogissani väittänyt tai ainakin esittänyt näkemykseni, jonka mukaan ohjelmointia tulisi opettaa ammattikoulussa. Tietysti taustalla on omat tekijänsä, mutta nykyinen opetusmalli on ilmeisen heikko ohjelmoinnin opettamiselle. Ei varmasti ole vieras tai uusi ajatus, että yliopistossa on isoja ongelmlmia sen suhteen, että miten ohjelmistoalaa tulisi opettaa. Osaamista varmasti on nykyisistä ohjelmistomenetelmistä, ongelma ei siis ole siinä, vaan sen vähäisenkin tiedon siirtämisessä opiskelijoille.

Ohjelmistoalaa usein teknillisestä taustastaan johtuen nähdään hyvin insinöörimäisenä. Tämä ajatustapa korostuu etenkin Suomessa, Yhdysvalloissa ohjelmistoala nähdään enemmänkin käsitteenä CS eli Computer Science eli omana tieteenalana.  En osaa sitten sanoa, että onko suomalainen vai yhdysvaltainen käsite enemmän pielessä, vaan taustalla on paljon syvällisempi ongelma.

Itse olen känyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun, jossa oikeasti yritettiin olla erittäin käytännönläheisiä. Mielestäni ajatus oli erittäin hyvä, etenkin sulautetuissa järjestelmissä rento ilmapiiri auttoi paljon, oppimista tapahtui. Toisaalta valitettava fakta ohjelmoinnin opetuksen takana oli se, että minulla taustalla omaa täysin vaatimatonta harrastuneisuutta, joka antoi aivan uskomattoman etulyöntiaseman moniin lukion käyneisiin opiskelijakavereihin. Jo ennen opiskeluaikaani pidin tätä panosta naurettavan vähäisenä, nykyäänkin hämmästelen, että miten en osannut nuorempana tajuta, että miten kriittistä ja merkittävää se pienikin näpräys oli.

Ehkä vieläkään opetuksessa ei täysin ymmärretä, että ohjelmointi on erittäin latteaa vaatimustastoltaan. Ohjelmointi ei vaadi mitään syvällistä ymmärrystä yhtään mistään, vaan hirveästi ymmärrystä monesta pienestä tekijästä yhtä asiaa kohti.

Ohjelman koodaus on kuin valehtelua. Sinun pitää tuottaa jokin toimiva vale, joka kestää kaikki kriittisimmätkin tarkastelut, eikä koskaan voi olla täysin varma oman valheensa paikkansapitävyydestä. Valettasi voidaan käsitellä oikeudessa, tuhansien vuosien päästä, kenen tahansa tai minkä tahansa kulttuurin ja aikakauden aikana.

Itse vertaisin erinomaista ohjelmaa raamattuun. Erittäin hyvä ohjelma kestää kaikkien niiden sukupolvien ja erilaisten ajatusmallien mukaiset käsittelyt. Se on ympäripyöreä kokonaisuus, jossa ei voi tarrata mihinkään terävään kulmaan. Mistään sitä ei saa kräkkeröityä auki, mutta silti se aina on absoluuttisesti ei-väärässä. Se ei sorru sellaisiin kulttuurisidonnaisuuksin mielikuville, kuten että esimerkiksi punainen väri on maskuliinen tai että sukupuolia on 60 kappaletta. Silti se esittää jotain sellaista asiaa, jota sen tavoitteisiin kuuluu. Silti se ei ole tiedettä, vaan ajaa omaa asiaansa.

Hyvän koodarin piirre on se, että ymmärtää hyvin erilaisia ajatusmalleja ja osaa ajatella ”out of the box”. Konservatiivista kulttureista on harvemmin tullut hyviä ohjelmitokeskuksia. Uskon näillä kahdella tekijällä olevan korrelaatiota. Hyvä koodari on älykäs ja vähintäänkin osaa ajatella liberaalisti eli vapaasti. Kutsuisin tätä liberaaliutta tietynlaiseksi luovuuden käänteisyykseksi, jolloin ymmärtää luovuuden haasteet reaalimaailmassa, jotta osaa luoda rajat ja määritellä ohejelman toimintaa. Ohjelmoinnissa jää todella helposti kiinni omasta tyhmyydestään ja tietämättömyydestään. Koska omaa tietämättömyyttään ei tiedä, niin olisi hyvä, että ohjelman testaajana toimisi toinen ohjelmasta täysin tietämätön ohjelmoija tai vähintäänkin ennakkoluuloton lapsi.

/**********************************************/
/* first editions                             */
/*   2017-12-29 Tuomas Liikala Seinäjoki      */
/* Sen lauluja laulan, jonka leipää syön Oy   */
/**********************************************/
/* Itselläni on hyviäkin muistoja Tampereelta */
/* vuosilta 2013 - 2016,                      */
/* synnyin Tampereella vuonna 1988.           */
/* Silti minulle *se kaupunki etenkin         */
/* kaupunkina oli jotekin liian               */
/* vasemmistolainen.                          */
/* Pidin TTY:sta ja monesta                   */
/* muustakin asiasta, ei sillä                */
/**********************************************/
/* Protip: vuonna 2037 pyörähtää              */
/* 32 bittinen ajanlasku ympäri               */
/**********************************************/

Referenssejä:

Manifest for software craftsmanship (#24074)

Aikajärjestelmän määritelmä on suoraa sanottuna kivikaudelta: PHP Document: Date()

Wiki: Juliaanien kalenteri (Saturnalia)

klo 23:59:60 Wiki: Karkaussekuntti

Kvanttiohjelmointi tulee

Pitkän aikaa ohjelmien suorituskyky esikännetyllä ohjelmointikielellä on jäänyt miljardeihin riveihin sekunnissa, vaikkakin rinnakkaisuus on lisännyt suorituskykyä. Yksinkertaisesti nykyisiä ohjelmia ei voi helposti optimoida suoritusta lisää, vaan tarvitaan uutta tekniikkaa. Microsoft on tuonut ohjelmoinnista kiinnostuneille kvantti-api:n Q#-kielellä.

Itse opiskeluaikanani tykkäsin paljon alkorytmi-kurssista, TTY:lla se oli minun lempikurssini. Lyhimmän reitin haku ja järjestysfunktiot voivat hyötyä kvanttilaskennasta valtavasti. [TTY]

TTY:lla opiskellessani en kelvannut oman alani työpaikkoihin, niin ei siltä ajalta oikein mitään hyvää jäänyt oppimisen osalta. Sinällään hyvä koulu, mutta ettei töihinhaussa tärpänny opintoaikoina. Erityisesti pidin 24/7-kulttuurista eli koulu ja tietoteekkarikilta oli melkein aina auki. Elämä oli hieman kuin jossain Japanissa [tiede.fi]. TTY:n tiloissa tuli kerran oltua algoritmikurssin viimeisen tehtävän takia 30 tuntia putkeen.

Kuva 1. Minun kuusikulmiollinen vappulakkini (sis. satojen grammojen silkkitupsu) puuvillasivuisen dippatyöni päällä [TEK]
TM: Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä

Minimalistisuus

Wiki: Minimalism
Wiki: Simplicity
Wiki: Unix philosophy
Wiki: Divide and rule

Mikä yhdistää Rooman suurvallan armeijaa, McDonaldisia, Henry Fordia, Microsoftia ja Toyodaa? Tietenkin monia asia, mutta etenkin minimalistisuus. Minimalistisuus tietenkin filosofisesti, mutta ei tuloksissa.

Kuva 1. Tieteen perustutkimusta.

Moni usein kuvittelee, ette suurten asioiden takana on monimutkainen ja vaikea asia. Tämä ei käsittääkseni pidä ollenkaan paikkaansa, vaan totuus on aivan muuta. Oikeasti isoon valtaan nousseiden organisaatioiden ja muiden vastaavien asioiden takana on perimmiltään erittäin yksinkertainen konsepti. Tuon kuitenkin vain oman näkemykseni esille.

Vielä 1700-luvulle asti Rooman suurvallan lopulla elänyt Vegetius on ollut kaikkien aikojen merkittävinin sotilastieteen kirjoittaja. Enemmän on ollut epäselvää, että miltä osin hänen kirjoituksensa ovat olleet faktaa ja miltä osin pehmeitä höpötysiä. Hänen kirjoitustensa perusteella meidän nykyinen käsityksemme Rooman armeijasta on suurelta osin peräisin. Ehkä joku pitää yhtä tärkeänä Tuppu-blogia seuraavan keskiajan jälkeen, kuten seuraavia Vegetiuksen raaputusta? Jotkut oikeasti nykyään pohtivat, että olivatko ennen ristiretkeä kalastajat feministisiä ja homoilevat punaiseet pukeutuneet miehet maskuliinisiä. Jotkut ovat myös sitä mieltä nykyään, että Vegetiuksella oli jotain lyiljyylä terästetystä viinistä johtuvaa omaa subjektiivista näkemystä sillintuoksuisiin miehiin. Kuitenkin erittäin tärkeää on esim. hänen ilmoittamansa miesvahvuus yhdessä Rooman legionsassa ja muiden armeijoiden yksiköiden vahvuudet.

”They thoroughly understood the importance of hardening them by continual practice, and of training them to every maneuver that might happen in the line and in action. Nor were they less strict in punishing idleness and sloth.

They gave their recruits round bucklers woven with willows, twice as heavy as those used on real service, and wooden swords double the weight of the common ones.

For experience assures us that there are in men, as well as in horses and dogs, certain signs by which their virtues may be discovered.

Fishermen, fowlers, confectioners, weavers, and in general all whose professions more properly belong to women should, in my opinion, by no means be admitted into the service.” Vegetius, Länsi-Rooma, 390 jaa

Henry Ford sai aikoinaan potkut, koska hän oli liian järjestelmällinen. Hän mittasi jopa mutterit ja kirjasi niiden mitat ylös, mutta lopulta pinna paloin, kun hän ryhtyi mittaamaan työntekijöiden työntekoa sekunttikellolla. Miten asiaan nykyään pohtiikin, niin on helppo ymmärtää, että moni on tätä filosofiaa vastaan, mutta myös sen olevan hyvä juttu. Seuraavien videoiden kaltainen systeemin on luultavasti hyvin testattuna luotettavampi kuin ihminen ohjaamassa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa.

Oman alanikin työssä on usein sellaisia tilanteita, että on jokin systeemi enemmän tai vähemmän korvessa, josta ei kukaan tiedä mitään. Täten ei varmasti ole yhtään vaikea minunkaan ymmärtää, että Rooman valtakunnassa kaikki standardisoitiin äärimmäisen yksiselitteisesti. Kun tiedon pingaaminen – kuten IT-alalla sanotaan, kestää 12 kuukautta, niin on erittäin vaikea tehdä yhtään mitään järkevää Just in Time. Kaistaa on se yksi paperikääre ja vasteaika 12 kuukautta, niin systeemin pitää oikeasti silloin toimia. Silloin ei ole aikaa millenkään ylimääräiselle. Täten yksinkertaisuus ja yksiselitteisyys tulevat kunniaan.

Ohjelmien käytettävyys

10 Usability Heuristics for User Interface Design

Ohjelmien käytettävyys on asia, joka puhuttaa. Kyseessä ei ole mitenkään uusia aihe, vaan tästä on keskusteltu erittäin paljon. Jostain käsittämättömästä syystä ohjelmistoalalla käytettävyys ei kuitenkaan aina saa niin suurta painoarvoa, kuin mitä käyttäjän näkökulmasta tulisi. Itsekin olen naureskellut ohjelmien huonolle käytettävyydelle lapsesta asti, mutta myönnän käytettävyyden huomioimisen olevan iso ongelma nykyisissä suunnitelumalleissa.  [HS]

Ohjelmistoala on sen takia vaikea, että siinä pitää olla kaikkien alojen asiantuntija hieman. Käytettävyyssuunnittelu on hyvin vahvasti psykologiaan liittyvä asia, jota kaikki teknillisen koulutuksen käyneet eivät osaa, edes halua tai jopa kieltäytyy tekemästä työssään. Itsellenikin opetettiin jo AMK:n aikaan, että länsimaiseen kirjoitustyyliin tottunut ihminen aloittaa etsimään näytöltä tietoa vasemmasta yläkulmasta, josta katse kaartaa kohti oikeaa alakulmaa. Tämän parin-kolmen sekunnin aikana ihminen luo käsityksensä ohjelman toimminasta pohjautuen olettamuksiinsa. Asiat eivät ole sikäli mitenkään vieraita koulutetuille työntekijöille, mutta jotenkin seuraavan videon kaltaisia humanistijuttuja ei tule tehty koodailun ohessa. Kuka on valmis, jos pahimmillaan joutuu keskustelemaan ihmisten kanssa. Nykyään ohjelmistoalallakin pitäisi olla sosiaalinen ja dynaaminen, ainakin työhaastattelijoiden mukaan. Usein joutuu kommunikoimaan asiakkaiden kanssa rangaistuksena, jos ei muuhun kelpaa, ja halutaan hiillostaa työpaikalta ulos.

Usein myös olen saanut tiedon, että ihmisen lähimuistiin sopii 5 -7 asiaa. Minun lähimuistini on varsin heikko, mutta sitäkin tehokkaampi. Tosiaalta apinalla on hyvä lähimuisti, mutta sen käsittely on heikompaa. Täten itselleni yksinkertaisen ulkoasun ymmärtäminen on helppoa ja luonnollista, enkä halua änkeä liikaa elementtejä elementtien sisälle.  Näitä oppeja enemmän opin jo sitten TTY:lla.

Uskoakseni yksi iso ongelma on, että ihmiset yleensä ajattelevat, että monimutkaisuuden lisääminen on hyvä asia. Näin sanottuna on helppo todeta väitteeni vääräksi, mutta silti käytännössä asia ei ole niin yksinkertainen työelämässä ja suunnittelussa. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Saksasta vieraileva henkilö ylpeili sillä, että uudessa BMW 5-autossa on monta kilometriä sähköjohtoa, kun 50 luvun autossa oli vain muutaman metriä. Enemmän kiinostavaa oli heidän työnsä autonomisten autojen parissa.

Usein monesti ihmisten ajatus urautuu. Tästä hyvänä esimerkkinä mielestäni on nimenomaan TTY:n toiminta, joka hyvin vahvasti ajoi Nokian kehitystyötä. Siellä varmasti oivallettiin, että miten väärässä he olivat. Taustalla oli 2007 vuonna happopään julkaisema älypuhelin, jossa ei oikeastaan ollut mitään muuta kuin kosketusnäyttö. Toisaalta syynä oli myös se, että Nokialla oli valtavasti patentteja, joten 20 vuotta vanhalla tekniikalla oli vaikea tehdä paljon enempää.

Kuva 1. Apple iPhone on näppärä kuin piikivi.

Miten sitten asia menikin, niin koko Nokian tilanne eteni hyvin omana opiskeluaikanani. Aloitin omat opiskeluni vuonna 2010, jolloin vielä usko Nokiaan oli erittäin vahvaa. Pari vuotta aiemmin oli tapahtunut yksi joukkomurhakin koulussa, mutta se nyt oli silloin ihan normimenoa [wiki/KauhajoenKoulusurmat].

Oma koulutukseni pohjautui Microsoftin tuotteisiin, enkä itse edes halua niitä liiaksi haukkua, mitä olen myöhemmin Notepadilla Open Source -pohjaisilla kehitystyökaluilla koodaillut [notepad++]. Aikoinaan ammattikorkeakoulussa esiteltiin, että Windowsissa Eclipsellä MySQL-kirjasto, joka oli kuukauden vanha ja vakaaksi ilmoitettu, mutta tietokantayhteys yhdistää onnistuneesti joka neljäs kerta, joka oli kuulemma normaalia [YLE]. Onneksi Visual Studio Code helpottaa koodin kirjoittamisen osalta valtavasti [VisualStudioCode]. Kuka maksaa, kuka tekee, miksi. Itselläni ei ole mitään elämää isompaa asenteellisuutta, vaikka Linux onkin kansallisylpeys suomalaisessa ohjelmistoalassa.

”Husissa kaikki energia laitettiin siihen, että akuutisti sairaiden, leikattujen ja tehohoitopotilaiden potilasturvallisuus pystyttiin varmistamaan.” –Karjalainen

Microsoft ei ole suoranaisesti tehnyt mitään erityisen pahaa, hyvää vain olen korkeintaan saanut heiltä. Oikeastaan väittäisin, että Nokian tuhon syynä oli heidän asenteensa Microsoftia kohtaan. Kuulemma tarjosivat Nokian harjoittelijoille ilmaisia ryyppymatkoja, jossa maksoivat kaikki jopa huviksi pöydänkulmiin rikotut olutkolpako, kun Microsoft maksoi mitä vain. Eivätkö Nokialaiset edes tablettia osanneet valmistaa, mutta eivät myöskään suostuneet käyttämään omia Windowsilla varustettuja Nokian puhelimia. Siten mielestäni ihan perusteltavaa, että koko tuotekehitys lopettiin Suomesta. Suomalaiset saivat Microsoftilta tilaisuuden näyttää kykynsä, saivat tulosten arvoisen lopun. Eikä eFloppikaan tehnyt mielestäni mitään väärää, hän vain ajoi Microsoftin ja Yhdysvaltojen etua toimitusjohtajana. Eniten vian ihmetyttää, että osakkeenomistajat halusivat palkata kilpailijan työntekijän johtamaan Nokiaa.

Eniten itseäni ihmetyttää Nokian lopussa se, että miksi sijoittajat tekivät niin tyhmän päätöksen. Ehkä Suomessa ei vain tajuttu, että MeeGo eli UNIX-pohjainen miljardiprojekti oli hyvällä tiellä. Itsekin Qt:n avulla tein käyttöliittymäsuunnitelua kyseiselle alustalle. Tein alkoholilaskurin, jolla sai laskettua veren alkoholipitoisuuden, jossa  pudotusvalikosta haki alkoholijuomia ja simuloi niiden juomista. Sijoittajta oikeastaan ajoivat mielestäni Nokian tuhoon: eLopin ottaminen Nokialle oli puhdas Troijalainen, jonka ymmärsi jo Sienäjoen AMK:ssa ollut opiskelija. MeeGolla olisi voinut olla mahdollisuuksia paremmin. Tyhmistä sijoittajista kärsii koko Suomi! [wiki/MeeGo]

Usein tietokonepelejä monet ihmiset kritisoivat. Kuitenkin tietokonepeleissä käytettävyys on tärkein asia suunnitelussa. Tämän taustalla on todennäköisesti se, että oikeasti loppukäyttäjän tulee osata käyttää ohjelmaa, koska asiakas maksaa siitä. Kyse on siis paljolti siitä, että maksaako loppukäyttäjä tuotteesta vai joku muu. Jos joku muu kuin loppukäyttäjä on maksajana, niin käytettävyys ei välttämättä saa oikein mitään painoarvoa tuotesuunnitelussa.

Käytettäyyttä ei yleensä huomaa, vasta kun se on huonoa. Parasta useimmiten olisi, jos käyttäjän tarvitsee painaa vain yhtä nappia asian tekemiseksi. Vielä parempaa, jos asiat tapahtuvat täysin ilman käyttäjän syötettä. Käytettävyys toimii, silloin kun se ei vaadi käyttäjän huomiota. Ehkä juuri tämän takia esimerkiksi tietokonepelejä väheksytään, kun ei ymmärretä, että miten paljon hyvä käytettävyys vaatii työn tekemistä uudelleen, oikeaa suunnittelua ja tuskaa. Tilanteet kuitenkin muuttuvat. Enää ei asiakkaalle voida syöttää mitä vain.

”Työskentelen IT-alalla ylläpitäen näitä järjestelmiä. Aikaisemmin minulla oli unelmia, ystäviä ja suunnitelmia tulevaisuudesta. Nyt olen hermoraunio jolla on kroonisia niska- ja selkäkipuja sekä orastava alkoholismi.” -Mies, 30  [HS]

Ei kuitenkaan kaikki IT-alalla töissä olevat ole alkoholisoituneita. Hervannassa tietotekniikan tohtoriksi opiskeleva tuttu kerran kertoi, että pikkujouluissa olisi ollut alkoholia. Hän sitten totesi, että narkkaa opiaatteja, joten ei voi juoda alkoholia [päihdelinkki]. Ei sitä pidetty mitenkään yllättävänä, vaan perustelu hyväksyttiin ja hän sai olla mukana juomatta alkoholia. Turha siis liiaksi yleistää!

Kuva 2. Erilaisten päihteiden haitat tieteellisesti tutkittuna, jonka mukaan \ met-ˌam-ˈfet-ə-ˌmēn \ eli meta’a-,a’a, kun mata-whata-amine ei taivu suomeksi, niin ei ole kovin haitallista ulkopuolisille. [businessinsider, psychedinsanfrancisco]
VAROITUS: Siinä missä piristeet aiheuttavat psykoottisuutta pidemmällä käyttöjaksolla, niin vastakkaisesti lamaannuttavat aineet aiheuttavat tupakan tavoin voimakasta fyysistä riippuvuutta! [Youtube/ChilliMeno]

Tietoteknistyvä maailma

Maailma menee kohti tietoteknistä maailmaa. Omana aikanani tietotekniikka on ollut yleistä ja yleistyvää, tuleville sukupolville se on entistäkin normaalimpaa. Koodaajat unelmoivat ihmisen älykkyyden ylittävästä tekoälystä kuin aikoinaan alkemistit viisasten kivestä. Tietotekniikassa ja logiikassa on jotain mystistä, mutta silti ei sisällä mitään ihmisillisiä tunteita. Tunteet ovat kemikaalien vuorovaikutusta, jota nykyiset tietokoneet eivät osa. Ehkä joskus kaupasta saa tunteellisen sähkö-kemiallisen tietokoneen?

Kuva 1. Tyypillinen osa ohjelmistoalaa.

Maailma on muuttunut siltä osin, että nykyään ohjelmistoala ei ole enää mitenkään erityisen uusi juttu. Yrityksessä kuin yrityksessä on pitkä historia lukuisista vanhoista ohjelmista. Tämä ongelma on koskettanut pankkimaailmaa jo vuosikymmeniä, mutta ilmiö leviää kaikkialle, kun aikaa kuluu. Toisaalta kiinnostava ilmiö, jossa joskus tulee olemaan valtavasti pohjaa tietotekniselle historiantutkimukselle.

Joskus ihmetellään tämän ajan toimintaa, jossa ihmiset käsityönä ovat tuottaneet ohjelmia, kun tekninen kehitystaso ei ole riittänyt riittävän älykkään tekoälyn kehittämiseen. Ihmiset ovat rakentaneet valtavan Internetin verkoston, jossa laitteen kommunikoivat keskenään, kehittyen jatkuvasti bitti bitiltä älykkäämmäksi.

Tietotekniikka työllistää jatkuvasti enemmän ja enemmän ihmisiä. Tämä trendi ei ole katkennut, vaikka Nokia romahti Suomessa. Nousua kestää todennäköisesti vielä tulevaisuudessakin, samoin kuin kirjapainon keksimisen myötä tekstin tuotanto on jatkanut kiihtyvää tahtia, jonka jatkeena nykyinen informaation digitaalinen muoto voidaan nähdä.

Kuva 2. Tämä on tyypillinen vaikutus kun vuorokauden debuggaa putkeen.

Suurin uhka tietotekniikalle on sähkömagneettinen impulssi, joka häiritsee nykyisiä sähkövarauksia, joihin tallennettu tieto perustuu. Tällainen aalto voi tulla avaruudesta, eikä uhka ole ollenkaan mitätön. Ukkonen voi hajottaa sähkölaitteita yksittäisen ihmisen kannalta, mutta suuri ulkoinen sähköpurkaus avaruudesta voi lamaannuttaa koko yhteiskunnan, jos asiaa miettii todennäköisyyden ja riskin toteutumisen näkökulmasta.

Toinen uhka on tiedon rakenteen ja tietämyksen menetys. Kuka tulee hallitsemaan meidän järjestelmiämme sadan vuoden päästä? Millä dokumentaatiolla ja tiedolla he sitä tekevät? Jääkö digitaalinen ohjelmistotuotanto sukupolvien päästä unohduksiin, koska tietämys tekniikasta on kadonnut kuin pyramidien rakentajien tai seppien tietämys?

The_C_Programming_Language_KandR