Usein uskontoon suhtaudutaan hyvin kielteisesti, tämän ajan trendillä uskontoa ei nähdä erityisen merkityksellisenä ja kiinnostavana aiheena. Tästä kielivät yleisesti etenkin normaalin väestön eroaminen kirkosta prosentin vuositahtia Suomessa [ek]. Ei silti niin pahaa, että ei jotain hyvääkin.
Elämme tällä hetkellä länsimaisen tieteen kulta-aikaa, koskaan aiemmin väestön myönteinen suhtautuminen tieteeseen ei ole ollut näin vahvaa kuin nykyään. Yliopistokoulutus on saavuttanut jo inflaatiomaisen asteen väestössä, eikä sillä ole ollut pitkään erityistä elitististä julkista valtaa kohtaan koettua piirrettä, jollainen sillä oli vielä erittäin vahvasti mm. Isaac Newtonin mennessä Cambridgeen. Tieto koettiin sen ajan turvallisuusmenetelmissä suureksi uhaksi, mutta ehkä talonpoikainen Newton oli kirkolle kuin vapahtaja. Kyseinen autisti mahdollisti moraalisessa rappiossa ryvettyneen kirkon osoittamaan armollisuuttaan.
1600-luvulla kemian harrastaminen oli laitonta, kuten myös epäuskonnolliseen kirjallisuuteen suhtauduttiin tuomitsevasti. Itse uskon, että näillä arvoilla oli aikoinaan erittäin hyvät perusteet, jolloin haluttiin suojella ihmisiä harhatiedolta ja vaarallisilta elämäntavoilta. Ihmiset muinoin olivat nykyaikaa sosiaalisempia, jolloin kirkko oli ihmisten sosiaalinen media, perinteinen media ja paljon muuta. Ihmisten ajatusmaailma ei ole muuttunut vajaassa 500 vuodessa yllättäen, vaan muutos on vaatinut monta sukupolvea. Nykyajan Suomessa monet kaipaavat hyvin vahvasti sosiaalistan verkostoa, joka huolehtii muista – jopa loukaten yksilönvapautta.
Ehkä vielä nykyäänkin moni hämmästyy Newtonilaisen teorian hienoudesta. Paljon on kuitenkin syytä muistaa, että Newtonin kirjoitus on satoja sivuja pitkä. Newton oli henkilö, joka otti vastuun ja kunnian työstä, joka oli suurelta osin fyysikoiden tutkimustyön yhdistämistä yhdeksi teoriaksi. Newtonin työ valo-optiikan ja spekstrien suhteen on myös ollut erittäin merkittävää työtä tieteellisesti. Monikaan asia ei ole niin yksinkertaista, kuin miltä ulkopuolisesta ne vaikuttavat. Newtonin teoria koki vahvaa kritiikkiä, mutta hänen vahva puolustuksensa äärimmäisen selkeän teorian puolesta oli jälkiviisaana sanottuna täysin perusteltua.
”Finally we shall place the sun at the center of the Universe. All this is suggested by the systematic procession of events and the harmony of the whole universe, if only we face the facts, as they say, ‘with both eyes open.’” –Nicolaus Copernicus, 1473 – 1543
Mielestäni kunnianosoituksena yliopisto-organisaatiota kohtaan yhä vaatii sen, että jokainen kirjoittaa lopputyönsä. Voi kokeilla toistaa ne samat asiat, jotka aiemmatkin sukupolvet ovat tehneet. Jääpä sitten ainakin jotain luettavaa tuleville, etenkin kun muistaa tulostaa puuvillapaperille lopputyönsä, kuten amerikassa tehdään. Olen itse osallistunut myös Tiede-foorumin keskusteluihin [tiede.fi/talvivaara].
Newton sai ensimmäisenä tiedemiehenä ritarin arvon Britannian kuningaskunnalta. Stephan Hawkingin toimi samassa työssä kuin Newton aikoinaan matematiikan luennoitsijana, Stephan on kuvaillut Newtonin luentoja ja toimintaa Royal Societyn puheenjohtajana hyvin negatiivisesti. Newton ei ollut mikään miellyttävä mies hänen mielestään, vanhoilla päivillään toimi hirttotuomioiden julistajana rahanväärentäjiä kohtaan.
Newton kehitti legendaarisen kultakannan, joten oli myös taloudessa merkittävä vaikuttaja [wiki]. Ehkä kaikki vain kertovat siitä, että Newton oli jo omana elinaikanaan hyvin arvostettu henkilö, joka ei ole kaikkien merkittävien roviolla elävänä poltettujen henkilöiden kohdalla niin itsestäänselvää. Newtonin kohdalla papisto heitti hanskat tiskiin. Tieteellä ei ole koskaan ollut huonoja välejä kirkon kanssa, nykyään välit vain ovat etääntyneet ikävästi. Kilpailu on hyväksi, itse toivoisin, että suunnitelmataloudellekin tulisi uutta pontta Zeitgeist-liikkeen kautta. ”Vihollinen on paras opettaja.”
Newtonin elämäntyö
TM:Hämmästyttävä tarina miehestä, joka söi mitä tahansa – Jäi mysteeriksi lääketieteelle