Aihearkisto: Tekniikka

Autojen kolariturvallisuuden heikkeneminen ajan myötä

Autojen turvallisuus heikkenee ajanmyötä. Näin on käynyt esimerkiksi 1998 vuoden Toyota Corollalle.

Toyota Corolla vuonna 1998

Video. Euro NCAP | Toyota Corolla | 1998 | Crash test
Video. Highway safety crash test 1998

Vuonna 2015

Video. 1998 Toyota Corolla vs 2015 Toyota Corolla (Auris) – Crash Test
Kuva. 1998 vuoden Corollan turvatyyny kolarissa.

Toyota Corolla vs Volkswagen Jetta

Seuraavassa törmäystestissä ovat vastakkain kaksi saman tasoista autoa kolarituvallisuudella mitattuna. Molempia valmistetaan myös samaan aikaa, Volkkarin etuna uusi vahvistettu kori.

Toyota Camry vs. Toyota Prius, realistic crash test

https://www.youtube.com/watch?v=_NoBWCCwqhk
Video. Toyota Camry vs Toyota Prius 🔥  150 MP/H 🔥 |

F22 Front crash test

https://www.youtube.com/watch?v=kVPnmTHYSlc

REFERENSSIT

[1] Edmunds: ”In 1998 all Corollas are available with four-wheel antilock brakes and side-impact airbags.”

Piikivi – tekniikan terävintä kärkeä

Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia, vuosisadasta toiseen. Tilastollisesti odotettavaa on, että kehitys jatkuu nykyisellään. Ei saa kuitenkaan syyllistyä kaltevan pinnan virheargumentointiin, asiat eivät aina mene täysin johdonmukaisesti.

Historia

Ihmisen kehityksen taustalla on suurelta osin ollut työkalujen käyttäminen ja kehittäminen. Luisia tikareita on ajalta ennen piikiveä, eikä tikari ole teknisenä innovaatioita vielä nykyäänkään yhtään sen huonompi kuin sen keksimisen aikana. Uusia innovaatioita on kehittynyt, joiden varjoon monet aiemmat nerokkaat keksinnöt ovat jääneet.

Tikari spoiler
Kuva 1. Luinen tikari. [2]
Kuva 2. Metallinen tikari. [2]
Jalo wanha harrastus
Valitettavasti tässä pelissä ei tainnut olla tikaritaisteluita. [4]
Kuva 3. Minullakin on neanderthalin perimää. [13]
Kuva 4. Vasemman käden jousimekanismilla avautuva kolmiteräinen tikari keskiajalta. [6]

Murha on asia, joka ei ainakaan Suomessa vanhene koskaan. Jopa 33 000 vuotta vanhaa murhaa on tutkittu. Tieteilijät ovat päätyneet siihen johtopäätökseen, että henkilö on kuollut taistelussa, saaden kuolettavan osuman yrittäessään epäonnistuneesti torjua vasemmalla tai molemmilla käsillään hyökkäystä vastaan. Kallo on alkujaan löydetty vuonna 1941, muussa ruumissaa oletaan olevan lisää vammoja taistelusta johtuen. Uudemmissa tutkimuksissa asiaa on selvitetty, asiasta on julkaistu tieteellinen artikkeli. [7]

[collapse]

Näyttöteknologia

Itse olen kiinnostunut videontoistosta ja näyttötekniikasta, johtuen jo omasta työstäni. Kehitän sofiadigitalilla tähän aiheeseen liittyviä ohjelmistoja [3]. Tämä on aihepiiri, joka on pelkästään omana elinaikanani kehittynyt valtavasti. Itse muistan hyvin kuvaputkiajat, melkein jopa mustavalkotelevisiot. Oma työpaikkani on ollut merkittävässä roolissa digitalisaatiota tässä ympäristössä [3]. [1]

The Downfall of Agile Hitler - Quality Testing spoiler
Ohjelmistoalan ”projektin” hallintaa testauksen osalta
Kuva 5. Näin nykyään opetetaan perinteinen projektimalli.

Uusin itseäni kiinnostava innovaatio tällä saralla on hologrammipaneeli ilman 3D-laseja. Tähän liittyviä teknologioita on kehitetty 1800-luvulta asti, joten saavutus ei ole ollenkaan väheksyttävä, jos sen saralla on saavutettu jotain oikeasti uutta. [1]

Sosiaalinen vaikutus

Itse ajattelisin, että maailma on muuttunut omalta osaltani paremmaksi. Minun elämäni lähtökohdat ovat olleet erittäin huonot. Kuitenkin ohjelmistoala on mahdollistanut sen, että minunlaisellenikin ihmiselle on jonkinlainen mahdollisuus toimeentuloon ja laadukkaaseen elämään. Ilman ohjelmistoalaa oma elämäni olisi todennäköisesti ollut nykyistä paljon kurjempaa.

Itsekin otin omakuvan, joka on ehkä yksi järkevimpiä tekoja, jonka olen tehnyt. Kuvassa 6. minä olen loikoilemassa. Tämä oli sikäli hyvä, että kerrankin sain jonkinlaista positiivista näkyvyyttä. Yhdellä kuvalla voi olla suuri hyöty, kunhan se on vain oikeanlainen. Sitä on helppo kierrättää eri paikoissa.

Kuva 6. Admin – omakuva. [12]

Itse olen ollut usein yksinäinen ja syrjitty ihminen. Ainakin niin itse olen asian kokenut, mutta syyllistän vain itseäni. Itse pitää tehdä muutokset, korjata ongelmat. Ei niitä kukaan muu pysty tekemään toisen puolesta, eikä yhteiskunta ketään auttaa. Nykyään myös olen hyväksynyt, että pitää ymmärtää elämän realiteetit.

Luonnossa on jotain positiivista; ei ihmisen pahuutta.

Kukaan ei ole väittänyt, että maailma olisi hyvä ja oikeudenmukainen paikka. Itse tietysti tulee tehdä oman pienen osansa, että se olisi edes hieman enemmän sellainen. Minulla saattaa olla diagnosoimaton asperger tai jokin muu vastaava oireyhtymä [11]. Suhtaudun kuitenkin hyvin krittisesti julkisen sektorin palveluihin, käytännössä laatu ei ole aina osoittautunut erityisen korkeatasoiseksi. Vielä nykyäänkin monet hoidot aiheuttavat vain vahinkoa, eivätkä edes paranna mitään. [9]

[collapse]

Kaiken kaikkiaan minä itse koen, että en ole mitenkään menestynyt omassa elämässäni. Naiset syrjivät minua, kuten myös muutkin ihmiset. Koko elämäni on jatkuvaa tuskaa. Toivottavasti kukaan muu ei koskaan joutuisi kokemaan vastaavanlaista elämää kuin minä itse olen. Joskus kaverikin on ollut, mutta yhteiskunta on tuhonnut kaiken sen vähän, mitä minä olen aina saavuttanut sosiaalisissa suhteissani. [10]

REFERENSSIT

[1] Looking Glass Factory: Holograms without the Headgear
[2] AboutHistory: History and Evolution of the Dagger
[3] Sofia Digita: Sofia Digital is Recruiting
[4] Sapiens: Official Website
[5] Tuppu.fi: Monenlaista koulutusta, kaikki arvokasta
[6] Ancient Origins: 10 Innovative Medieval Weapons
[7] New week: Paleotic Murder Where Victim’s Skull Was Bashed in 33,000 Years Ago Revealed by Scientists
[8] SoftwareCraftsmanship: 24074, Tuomas Liikala (Lapua), 12/28/2017
[9] Tuppu.fi: Yhteiskunta on sairas
[10] Tuppu.fi: Menestys
[11] Tuppu.fi: Yksinäisyys
[12] Facebook: Admin
[13] 23AndMe

Internal Combustion Engine

Harva asia on niin mullistava kuin ns. Otto-moottori, jossa sylinterin sisällä tapahtuva palo tuottaa moottorin antotehon. Tekniikka itsessään on teorialtaan vanhempaa perua, mutta saksalainen Otto osasi tehdä sen käytännössä. [wiki/ottoEngine]

Otto-moottori perustuu neljävaiheiseen prosessiin, jotka looppaavat ympäri järjestyksessä sylinterissä. Tekniikan saaminen toimimaan oli 1800-luvulla merkittävä saavutus. Benz kehitti ja patentoi nopeakäyntisen moottorin, jonka teho oli 0.5 kW@250rpm

On olemassa Stirling-moottori 1800-luvun alusta, mutta sen huono puoli on heikko teho kokoonsa nähden. Hyötysuhde on hyvä, sekä moottori voi toimia millä vain ulkoisella energianläteellä. Tämän jälkimmäisen ominaisuuden takia moottori on käytössä luotaimissa ja ydinsukellusveneissä.

Perinteinen mäntämoottori on kyennyt ratkaisemaan monet suunnitteluongelmat erittäin hyvin. Itse ohjelmistoinsinöörinä (eng. software engineer) suhtautuisin hyvin epäillen tekniikaan, jos en tietäisi sellaista olevan missään käytössä. Toisaalta pyörivämäntäinen Wankel-moottori ei koskaan ole yleistynyt merkittävästi, niin kovasti kuin sitä 1970-luvulla kehitettiin.

Referenssit

YLE: Auto 130 vuotta
Wiki: History of the internal combustion engine
Youtube: Cams @14K RPM
Youtube: Lego engine @44K RPM

Tekniikan mahdollisuudet

Itse tein päätöksen IT-alalle työllistymisestä 16 vuotta sitten kuvaputkikauden aikaan [portfolioni/konsolipelit]. Usein moni naureskelee teknisille visioille, ja sen mahdollisuuksille. Asiassa on tietysti se puoli, että moni visio voi olla mahdoton tai ainakin järjetön. Toisaalta moni tekniikka on täysin mahdollista ja järkevää, mutta sitä vain ei ole otettu käyttöön. Täten mitään selvää vastausta ei voi sanoa tekniikan potentaalista, monet ennusteet ovat menneet pieleen. [AoL]

Kuva 1. Jo 1900 vuonna osattiin ennustaa Stasi. [AoL]
Usein ihmisillä on taipumusta aliarvioida lyhyen aikavälin mahdollisuudet, mutta toisaalta ihmiset yliarvioivat pitkän aikavälin kehityksen. Taustalla on ensinnäkin se, että tekniikka ei kehity aina lineearisesti. Toisaalta usein tekniikassa tapahtuu uusia löytöjä, joten moni asia on mahdollista. Tekninen kehitys on yleensä puumaista, jossa uudet ilmiöt pohjautuvat aiempien löytöjen ja tekniikoiden päälle. Poikkeuksena tästä on Mooren laki, joka kuvastaa transistori määrän lisääntymistä mikropiirissä. Mooren lain taustalla on enemänkin markkinallisuudesta seuraava tekniikan iterointi, eikä sinällään itse tekniikan tutkimuksen kehitys.

Nykyään on mahdollista valmistaa 10 MW tehoisia merituulivoimaloita [PT].  Samoin Kiinassa mereen on rakennettu 40 MW tehoinen aurinkovoimala [EW]. Tesla juuri julkaisi uuden sähkökäyttöisen rekan [Verge]. Vaikka Olkiluoto 3. kymmenen miljardin hankkeena onkin tuottanut vain nolla kilowattituntia, niin samaan aikaan fuusioreaktori ITER kehittyy, kuten myös hyötyreaktorit ovat täysin mahdollisia ja modulaarisia ydinreaktoreita on olemassa [ITER,Vihreät,Wiki/BreederReactor].

Monien ennusteiden mukaan aurinkoenergia alittaa kivihiilen hinnan kymmenen vuoden sisällä, kun taas jatkuvaa realistista tuotantokapasiteettia on tuhatkertaisesti koko ihmiskunnan nykyiseen energiankulutukseen verrattuna. [Independent, tuppu/aurinkoenergia]

Kuva 2. 23andMe-palvelussa on otettu käyttöön itseoppivaan tekoälyyn perustuva huipputieteellinen rotujaottelu.

Usein tekniikassa on tullut vastaan se naurettavuuteen vetoaminen, Olen kuullut väitteen, että Naopoleon olisi nauranut idealle, että kannen alle kamiinaan laitettu tuli saisi laivat liikkumaan vastatuuleen. Toisaalta nykyään pidetään neurattava, että rahtilaivat liikkuisivat purjeilla. Itseäni suunnattomasti ärsyttää tällainen ihmisten ahdasmielisyys. Väittäisin, että usein samat ihmiset ovat valmiita esittämään näitä vastakkaisia väitteitä, kun eivät kykene ajattelemaan, että asioita voi muuttaa. Kyse on vain paljolti siitä, että näitä muutoksia pitäisi jonkun joskus tehdä.

Natsien raketti-insinöörit saivat Yhdysvaltojen rahoituksen turvin ihmisen kuun pinnalle, eikä sitä ole ollut varaa toistaa vuosikymmeniin. Nykyään ei ole enää edes Yhdysvalloilla tekniikka, jolla saisivat ihmisen kiertoradalla, vaan käyttävät Venäläisiä raketteja. SpaceX tekee tähänkin muutoksen, kunhan vain asioita ajetaan eteenpäin.

” If goto statements are bad why does linux src have more than 10k of them?” –ycobinator

Monet tekniikat ovat jo nykyään mahdollisia. Itse tykkään kovasti esimerkiksi Wikipediasta. Wikikonsepti itsessään se on jo tosi hieno systeemi, mutta myös se teknikka on vapaasti käytettävissä ja tarjoaa valtavasti potentiaalia. WWW-sivujen idea perustuu hyperlinkkeihin pohjautuviin HTML-sivuihin, jossa HTTP-pyynnöllä ladataan Internetistä uusi verkkosivu linkkiin liitetyn osoitteen perusteella palvelimelta. Monet hienot konseptit ovat erittäin yksinkertaisia.

”Micaelo luonnehtii Kimin tuolloista elämää ylelliseksi. Hän muun muassa kertoo Kimillä olleen yksityinen kokki. Erään opettajan mukaan Kim oli kerran saapunut kouluun panssaroidulla Mercedes-Benzillä henkivartijoineen.

Kim Jong-un näyttäytyi tammikuussa 2011 julkisesti karvalakissa, jota Pohjois-Koreassa saa käyttää vain maan johtaja.” –Wiki

Tietotekniikan kuriositeetti

Luin uusimmista Verkkokauppa.com:n myymistä prosessoreista speksejä kilpakumppaneiden lasten vanhempien rahastustekniikasta, kun en ole muutamaan vuoteen seurannut tietotekniikan tilanteen kehittymistä [verkkokauppa.com]. Nykyiset prosessorit perustuvat yksikiteisen piin kasvattamiseen ja valottamiseen [muropaketti]. Myös muista aineista voi valmistaa kristallia, jos ovat riittävän puhtaita.

Oman uusimman tietokoneeni ostamisen jälkeiseltä ajalta on tullut 16 nm– ja jopa 14 nm-valmistutekniikka yleiseen kuluttajatuotantoon, joten jotain kehitystä sillä saralla on tapahtunut [wiki/14nm]. Prosessoreissa kellotaajuudet ovat parhaimmillaan 5 Ghz, joka valonnopeudella on 6 cm / kellojakso. Ytimiä näytti olevan jopa 16, jonka verran löytyi vain palvelinprosessoreista muutaman vuotta sitten [verkkokauppa.com/AMD].

Kuva 1. Pistettynä 10 k€ Assembly-pelikoneeseen, niin ei paljoa tunnu 17 euroa intiaaniateriasta. Jos omista varoista joutuu maksamaan lounaansa, niin voi harmittaa. [twitter]
Tietotekniikassa prosessorit ovat saavuttaneet tason, jossa binäärilogiikan suorittaminen mitä erilaisimmissa tarpeissa on hyvin optimaalista. Liukuluvut eli ”binääriset desimaaliluvut” ja monet muut aiemmin monimutkaiset suoritukset ovat hyvin tyypillisiä, jopa alkeellisimmissa sulautettujen järjestelmien prosessoreissa. Näiden lisäksi ohjelmien suorittamista X86-akkitehtuurilla on optimoitu mahdollisimman paljon, jotta 40 vuotta vanhasta konekoodista peräisin oleva käskykanta saadaan suoritettua nykyaikaisilla prosessoreilla mahdollisimman nopeasti.

Nykyajan binäärisessä tietotekniikassa olemme kohta saavuttamassa vastaavan tason, kuin aikoinaan kohtasivat mekaaniset datankäsittelijät, relekoneet, elektoniset tietokoneet ja transistoriset minitietokoneet. Olemme saapumassa aikaan, jossa nykyistä kehityssuuntaa ja perustaa tulee miettiä uudestaan.

Koko kehitystyön tekeminen uudelle tekniikalle on suuri ja pelottava tekijä, jonka jokainen tietotekniikan parissa ollut tietää. Joskus se työ kannattaa, kannattaa tehdä uusi pääversio. Tupustakin on erilaisia pääversioita kirjoittajana, ehkä joskus vielä minun kannattaa hylätä nykyinen blogini ja aloittaa uusi. Kaikkien nykyisten artikkeleideni korjaaminen on liian raskasta. Luotan ketterään menetelmään kirjoittaessani, joten ehkä vielä selviän jonnekin aikaan asti nykyiselläni.

Mikä sitten on se ongelma nykyisessä tekniikassa, kun aiemmin sanoin, että mitä hyvää on saavutettu. Ongelma ohjelmissa on se, että ne suoritetaan usein silmukoissa, joissa on uusia silmukoita, joissa on uusia silmukoita, joissa on uusia silmukoita, joissa on uusia silmukoita. Tietyssä mielessä tätä voidaan kutsua rekursioksi, tietotekniikassa hyväksi todettu malli. Silmukassa olemassa olevaa koodia käydään looppaamalla läpi, rekursiossa luodaan uutta suoritettavaa ohjelmakoodia esim. kutsumalla samoja aliohjelmia sisäkkäin. Ongelma ydin on kuitenkin sama, joka perustuu yhdessä säikeessä tapahtuvan prosessoinnin rajoittumiseen miljardeihin suorituksiin sekunnissa, käskykannan optimoinnista huolimatta.

Video. Indian explains recursion.

Itse analysoin omalta osaltani tätä ongelmaa niin, että minun itse tekemässäni Patterimato-pelissä on ohjelman suoritusnopeus rajoitettu käyttämällä tyhjää/tyhmää silmukkaa. Se on tehty vanhalle yksi ytimiselle Athlon-prosessorille. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että suoritusnopeus on melkein täysin riippuvaista prosessorin nopeudesta, koska minun tekemäni ohjelman suorittamat käskyt ovat hyvin puhdasta perus- C-kieltä, joka on lähellä konekielen käskykantaa. Sellaisen ohjelman suorituskyvyssä ei ole tapahtunut perustavaa muutosta prosessoreissa, joten ohjelman toiminta on hyvin verrannollinen prosessorin kellotaajuuteen.

Kuva 2. Minkä nuorena oppii, niin sen vanhana taitaa.

Elämme nyt siten mielenkiinoistia aikoja, kun voimme seurata, että luovummeko kauan hyväksi todetusta binäärilogiikasta – X86-arkkitehtuurista, vai selviämmekö jollain pienemmällä muutoksella tulevina vuosikymmeninä. Pidän mahdollisena, että nykyinen binäärinen logiikka pitää pintansa omassa sarjassaan, mutta rinnalle tulee uusia esim. neuroverkkojen tarpeisiin paremmin sopivia tekniikoita. DNA ja yleisesti kemiallinen tietotekniikka on ison tutkimuksen kohteena. Ehkä sitäkin isommat odotukset on kvanttilaskennalla, jolla voisimme päästä tästä silmukkaongelmasta eroon, välttäen raskaiden silmukoiden käyttöä ohjelmistoissa. Tällä hetkellä se on ainut toimivaksi tiedetty tapa tehdä tiettyjä asioita, joten se on mm. tiedonsalauksen yksi keskeinen suunniteluperiaate.

Tähän asti neljä ydintä prosessorissa on riittänyt hyvin nykyisiin tarpeisiin. Kun yksi ydin on varattu käyttöjärjestelmälle ja kaksi haittaohjelmille, niin yksi ydin on jäänyt vapaaksi halutulle ohjelmalle. Useampien ytimien hyödytyminen vaatii hyvin paljon, mutta esimerkiksi funktionaaliset ohjelmointikielet tukevat jo nyt sitä itsestään. Tietotekniikka on tunnettua siitä, että melko uudeksi alaksi ei kykene helposti mm. yhteensopivuuden ja uuden oppimisen takia luopumaan huonoksi tiedetyistä tekniikoista ja standardeista. Eräs tällainen on QWERTY-näppäimistö, jonka tunnistaa vasemmasta yläkulmasta näppäimien aakkosia katsomalla.

Intel Xeon Phi – 72 ydintä
Wiki: Intel 8086 vuodelta 1979 (PC:n prosessorin arkkitehtuuri X86 tulee tästä. Luutavasti sinunkin tietokoneesi tukee samaa konekoodia.)

Ilmasta öljyä

Tekniikka ylpenä esittää! Nyt mm. Suomessa kehitetään menetelmää, jolla ilmasta ja vedestä voidaan valmistaa öljyä uusiutuvalla energialla. Idea ei ole uusi, mutta toistaiseksi fossiiliset ovat olleet liian halpoja, mutta mahdollisesti myös ihmisten tekninen sivistystaso on ollut liian matala. [tt]

Kuva 1. VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Soletair-hanke. [tt]
Energia-ala on todella kovassa murroksessa, koska nyt jo Intiassa aurinkoenergia on helvempaa kuin kivihiilivoima [tt2]. Tämä ei sinällään ole yllättävää, ennusteita on tehty muutaman vuotta sitten, jolloin tämä trendi osattiin ennustaa. Ennusteissa on usein virheitä, joten siltä osin asioiden eteneminen ennusteiden mukaan osoittaa ennusteiden paikkansapitävyyden jälkikäteen.

Kuva 2. Kiinalainen 40 megawatin meriaurinkovoimala. [tt3]
Myöskään tuulivoimaloiden väitetyistä infraäänistä ei ole löytynyt näyttöä, joten tuulivoima on aiempaakin todistetummin turvallinen tapa tuottaa enegiaa [ts]. Tutkimuksen mukaan pyykinpesukone altistaa enemmän infraäänille kuin tuulivoimala. Myös tuulivoimatekniikka kehittyy, joten nykyään on teknisesti mahdollista tuottaa sähköä moninkertaisesti yli nykyisen kulutuksen [tt4].

Moni tekniikka on ollut todella mullistava, jonka johdosta on seurannut kuplailmiö, jossa jotain hyvää asiaa on väärinkäytetty tai käytetty liikaa, kuten kävin mm. DDT:lle.

”Ensimmäinen suuri lupaus näytti olevan DDT, joka on ihmiselle lähes myrkytön, koska se ei imeydy. Se todella olikin suuri edistysaskel ja sillä pystyttiin tehokkaasti vähentämään toisen maailmansodan aikana täiden levittämää pilkkukuumetta ja hyttysten levittämää malariaa. Keksinnön merkitystä osoittaa se, että Paul Müller sai siitä Nobelin palkinnon. Vähäisestä välittömästä myrkyllisyydestä seurasi kuitenkin aineen täysin holtiton käyttö. Se aiheutti erilaisia ekologisia haittoja alkaen lintujen kuolemista ja lisääntymishäiriöistä kalanpoikasten kuolemiseen hyönteisravinnon puutteeseen pienissä puroissa.” Wiki

Seuraavassa videossa on hienosti kuvattuna tekniikan kehittymistä 1950 vuodesta tulevaisuuteen 2050 vuoteen asti. Peli on Deluxe, mutta alkuperäinen Transport Tycoon alkaa vuodesta 1930. Itse olen tietotekniikan ja ohjelmistoalan asiantuntija, joten voi sanoa, että kyisenen peli on aivan häkellyttävä taidonnäyte! Peli pyörii 486-tietokoneella ja pelilogiikkaa on koodattu jopa Asseblyllä eli konekielellä, koska C-ohjelmointikieli on kyseiselle hemmolle liian hidas. Äänet, musiikit ja koko tuntuma on hieno, kovassa kuomituksessa dieseli puskee ruskeaa rikkisavua ja sähköjunien johtimet lyövät valokaarta. Ehkä voi huomata, että Chris Sawer oli skotti [youtube]. [wiki/microprose]

Jos palataan alkuperäiseen artikkelini aiheeseen, niin uusiutuva energia ja tämä Tekniikka & Talouden uutisoima öljytekniikka-menetelmä yhdessä mahdollistavat sen, että sähköä voidaan tuottaa uusiutuvalla energialla kustannustehokkaasti, mutta samalla myös mahdollista käyttää petrokemiaa apuna energiavarastoinnissa. Todennäköisesti aurinkoenergiaa ei kannata käyttää liikennepolttonesteiden tuottamiseen, joten myös akkutekniikka ja muut energiamuodot ovat tärkeitä tutkimuskohteita vastaisuudessa. Höyryjunien aikaan normaalinan junan nopeutena 100 mailia tunnissa on kova rajapyykki, seuraavassa videossa 160 km/h on pelkkä läppä. Ehkä hekin tekivät omana elinakanaan valtavia harppauksia, moottoriöljyt ja monet muutkin asiat ovat niiltä ajoilta muuttuneet paljon? Ylipäätänsä se logistinen aikakausi, että vedettiin kivihiilikärryjä hevosilla; niin kuka sitä enää muistaa?

Kuva 3. Itsekin olen teollisuudentaloutta opiskellut SeAMK:ssa sen verran, että tiedän tämän ns. laatukolmion. Varmasti Transport Tycoon opettaa, jos ei muuten. Kannattaa opiskella tai pelata TTD!

Avoin TTD
TTD-wiki: protippejä nuorille

Retro käyttöliittymäsuunnitelma eli  yhteen pieneen tilaan paljon tietoa näkyviin ja kaikkea mahdollista toimintaa. Nykyään suositaan hieman löysempää tyyliä pixelinnysväyksen sijaan, 90-luvulla kaiken piti olla timmiä ja hoikkaa. Kai se on tullut näistä kosketusnäytöistä, kun niillä helposti painelee hieman sinnepäin eikä justiinsa. Kai sitä muutenkin vaihtelu virkistää. Toisaalta jotkut ikääntyvät eivät halua luopua tyylistä ja opeistaan, TTD on täydellinen!

TTD Patch – Wiki, avoimuus kunniaan!

Paras ja alkuperäinen C-Ohjelmointikielen opetuskirja., C-kääntäjä verkossa (Sama kehittäjä on tehnyt myös UNIX-käyttöjärjestelmän, jota varten kirjan ohjelmointikieli on kehitetty. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut 40 vuodessa, kieli yhä yleisesti käytössä, joskin nykyään skiptikielten aikana korkean tason ohjelmointikieleksi sanominen herättää hieman hilpeyttä, mutta historiallisista syistä jotuen täysin validisti sanottu.

C-kieltä käytetään mm. käyttöjärjestelminen vuorontajien toteuttamiseen, jotka jakavat suoritusaikaa ohjelmille ja hallitsevat muistiosoitteita ajureissa ja porteissa. Itsekin käyttänyt samaa kieltä, joten ei mitenkään erikoista, jos on mm. grafiikkakirjastot valmiina. Käytännössä C-kieli on yksinkertaistaistetusti sanottuna rakenteellista konekieltä, että voi käyttää muuttujia nimellä ja esimääriteltyjä silmukoita. Nykyisin niin optimoitua, joten konekielelle ei ole yleensä tarvetta missään tilanteessa.

Nykyään on olemassa myös luokka-ohjelmoinnin sisältävä C++-ohjelmointikieli, jossa C-kielen struct-rakenne on laajennettu luokaksi lisäämällä tukemaan luokan funktioita eli metodeita. 30 vuoden aikana C++ on muuttunut aika paljon. Silloin kun vielä itse opettelin, niin oli hyvin lähellä C-kieltä, nykyään pitäisi käyttää jotain itseraattoreita ja ties mitä ihmeen säiöiöitä. ’cout’ ja ’cin’ ovat tainneet olla jo aika kauan kielessä. C++ on immeisesti yhä täysin yhteensopiva C-kielen kanssa. Yhteensopivuus yhdistettynä kielen laajentumiseen valtavasti ovat suurimmat kritiikkiä aiheuttavat asiat C++-kielessä. Tätä varten on sitten C#- ja Java-kielen vuosituhannen vaihteelta.)

T&T: Uusi suomalaismenetelmä – ruokaa ihmisille ja eläimille suoraan ilmasta

Robotti-imuri

Tänään hain postista elämäni ensimmäisen robotti-imurini, jonka olin tilannut kuukautta aiemmin Verkkokauppa.com -kaupasta. Lupasin kirjoittaa artikkelin aiheesta, joten lupauksista on pidettävä kiinni.

Kuva 1. Elämäni ensimmäinen robotti-imuri.

Itse olen tyytyväinen uuteen imuriini, yhden viikon kokemuksella. Olen erittäin tyytyväinen siihen ominaisuuteen, että sen voi pistää imuroimaan arkisin klo 7:00, jolloin se herättää samalla minut. Imuroimisessa menee 20 minuttia, joten robotti on valmis ennen kuin minä ehdin suihkusta ulos. Ainut negatiivinen puoli on se, että minun täytyy ostaa uudet matot, koska nykyiset räsymatot eivät sovellu imurin kanssa yhteen. Ylipäätänsä koti tulee pitää siistinä, ei voi jättää kaikenlaista rojua ympäri asuntoa.

Robotit tulevat todennäköisesti kehittymään valtavasti tulevaisuudessa. Roboteista on puhuttu kauan, mutta vasta viimeisten vuosien aikana on tapahtunut merkittäviä. Hondan ASIMO robotti oli kymmen vuotta sitten ainut lupaava asia, mutta nyt Boston Dynamicsin kehittämät robotit ovat kaikista kiinnostavimpia [ASIMO].

On paljon puhetta erilaisista kyborgeista, jotka kykenisivät ohjaamaan mekaanista konetta. Tämä on nykyään rottakokein jo tehty, joten se ei ole mahdotonta. Ihmiset tuntevat aivojen toimintaa yht valitettavan huonosti, mutta sillä saralla on tapahtunut merkittävää kehitystä.

Hiiren aivotoimintaa on kyetty ohjaamaan etänä [youtube]. Erilaisten aivo-ojattavien laitteiden kehittäminen ei ole vain akateemista huumoria, vaan odotettavissa on, että tämä tutkimus tuottaa merkittäviä tuloksia. Etenkin halvauspotilaille keinoraajojen liikuntakyvyn saaminen olisi tärkeä asia. Nykyisin jo keinonivelet ovat kehittyneet, titaanisten tekonivelien asentaminen Suomalaisissa sairaaloissa on arkipäivää.

Ihmiset ovat kehittyneet valtavasti neuroverkkojen tutkimisessa. Nykyisin on jopa täydellisesti emuloitu madon hermostoa ohjaamaan robottiautoa. Kyseisessä laitteessa ei siis ole mitään alkuperäistä, ainoastaan hermoston toiminta on upattuna tietokoneen muistiin, josta logiikka toimii binäärisellä tekniikalla. Tämä kaikki tieto on avoimesti saatavilla verkosta. [openworm]

Sumea logiikka muistuttaa hyvin paljon neuroverkkoja, jotka ovatkin hyvin verrannollisia käsitteitä. Aiemmin puhutut sumeat järjestelmät ovat neuroverkkojen yksinkertaisempi edeltäjä, neuroverkot ovat nimensä mukaisesti laajoja kokonaisuuksia.

Kuva 2. PID-säädin on sumean logiikan perinteinen sovellus. [wiki]
Ostin jokin aika sitten myös erittäin fantastisen avaruuskynän. Kyseinen kynä on kuvassa 3. Kynän tekee erityislaatuiseksi se, että se toimii ylösalaisin ja veden alla. Titaaninen kynä maksaisi satasen, joten ostin vain alumiinisen. Kyllä tuotakin kelpaa pyöritellä ja klipsutella, minun mielestäni. [fisher]

Kuva 3. Fisherin avaruuskynä.

Kynän lisäksi hankin myös Kuvassa 4 näkyän hyvä muistikirjan, jonne voin tallentaa työssäni ilmenneitä asioita. Mielestäni yksi tärkeimmistä taidoista koulussa oli se, että opin tekemään muistiinpanoja. Kirjassani on puuvillaiset sivut ja nahkakanneet. Diplomityönikin tein puuvillaiselle paperille, joten tykästyin siihen materiaaliin.

Kuva 4. Puuvillaisilla sivuilla ja nahkakansilla varustettu työmuistio.

FOX Business: Former McDonald’s USA CEO: Robots to Replace People in the Service Industry Going Forward
Mirror: Building robot McDonald’s staff ’cheaper’ than hiring workers on minimum wage

91.200.12.49
91.200.12.103

Ohjelmistoala ei hyväksy perinteistä projektimallia

UML on mitä mainio tapa mallintaa melkein mitä vain, kuten seuraava kuva 1 osoittaa. Tämän mallinnustavan oppiminen ei vaadi edes ymmärrystä ohjelmoinnista, kuka vain halutessaan oppii tekemään näitä. UML:n mallinnustavalla voi suunnitella jopa arkielämänsä toimintaa, jos välttämättä haluaa. Tietokone on vain tekninen apuväline, joka auttaa arkielämän ongelmissa.

Kuva 1. Information flow diagram  (Google Translate: tiedonvaihtokaavio) UML’lla tehtynä. [UML-diagrams]
Usein ihmiset kuvittelevat, että enemmistö asiantuntijoista on oikeassa. Esimerkiksi, että tuhannet tietotekniikan tohtorit oikeasti tietävät, että mistä he luennoivat. Todellisuudessa viimeisen 10-20 vuoden aikana on vasta kunnolla oivallettu, että aiemmat opetukset ohjelmien suunnitteluun ovat olleet sitä enemmän pielessä, mitä enemmän on aiheeseen perehtynyt. Tämä on jopa johtanut DI-koulutuksen käyneiden halveksuntaan IT-alalla, mitä sen koulutuksen ei pitäisi aiheuttaa.

Kuva 1. Näin nykyään opetetaan perinteinen projektimalli.

Monet maallikot syyttelivät, etteivät ohjelmistokehittäjät ollenkaan tajua ihmisiä, vaan ajattelevat vain ohjelman toimintaa. Todellisuudessa nämä ohjelmistosuunnitteluun perehtymättömät olivat oikeassa, se on nykyään yleisesti myönnetty asia. Lobotomia-hoitoja tehneetkin luulivat aikoinana, että aivojen silpominen parantaa mielenterveyttä. Ehkä hekään eivät vain nähneet tekojensa seurauksia, jauhoivat vain paskaa kahviossa ylimielisenä. Ehkä hekin sitten lopulta ymmärsivät, asiasta vain vaiettiin. Kyseessä on oikeastaan jopa tabu nykyajan teknillisissä yliopistoissa.

Miksi Olkiluoto 3 ei onnistunut? Olisiko kyse vesiputous-mallista? Maailman tehokkain generaattori, nopeasti, halvalla ja avaimet käyteen -periaatteella? Mitä tuli?

Seuraavassa videossa esimerkki ”Olkiluodosta ketterällä” menetelmällä, joka ei ehkä edes sopisi sellaiseen projektiin. Oikeastaan Natsit olivat aikoinaan ketteriä, heidän malliaan sanottiin salamasodaksi.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, perinteistä projektimallia puolustetaan tietyissä tilanteissa.  Se on yleensä tunnettu tehokkuudestaan, jos tehdään tuttuja järjestelmiä. Toisaalta ketterät menetelmät vaikeuttavat projektin henkilövaihdoksia, perustuen yleensä hyvään luottamukseen henkilöiden välillä. Perinteinen malli on myös hyvä henkilölle, joka ei ole erityisen omatoiminen tai haluaa tehdä työtä omaa tahtiaan. Ketterissä menetelmissä tulee voida luottaa siihen, että jokainen on motivoitunut ja pysyy tahdissa mukana.

Tieto lisää tuskaa

Mitä enemmän oppii, niin sitä vähemmän tuntuu ymmärtävän. Tämä pätee ainakin todella hyvin, mitä enemmän olen tietotekniikkaa opetellut, erityisesti ohjelmointia. Monet aiemmat käsitykseni siitä, että asiat ovat tietotekniikassa niin kuin pitää, niin voi mielestäni täysin unohtaa. Pahinta on, että ongelmiin ei ole hyvää ratkaisua.

Ohjelmoidessa itse olen tullut siihen tulokseen, että en ikinä eläissäni kehitä mitään ohjelmaa muulla koneella, kuin se joka minulle on siihen tehtävään annettu. Ikinä en lataa mitään sellaista ohjelmaa, joka ei ole alkuperäisestä lähteestä. Ikinä en käy millään muulla sivulla kuin sillä, jotka liittyvät työhöni. Vältän ylipäätänsä tekemästä mitään ylimääräistä. Valitettavasti tämä ei riitä.

Olen tätä blogiani nyt ylläpitänyt, niin pelkästään tämän osalta olen järkyttynyt, että miten paljon kaikenlaista paskaa tulee jatkuvasti ympäri maailmaa. Vielä järkyttyneempi olen siitä, että ei voi luottaa edes virallisiin tahoihin, kuten käyttöjärjestelmien kehittäjiin tai selaimiin. Molemmat niistä lähettävät käyttäjän yksityisyystietoja ulospäin. Käyttöjärjstelmissä on myös tahallaan tehty takaportteja, jotta vakoilupalvelut voivat niitä käyttää, uskoisin. Viimeksi paljastunut NSA:n käyttämä aukko on ollut Windows XP -käyttöjärjestelmästä asti eli vuodesta 2001 eli 16 vuotta.

Olen oikeasti pian sitä mieltä, että Windows 95 on ehkä kaikista tietoturvallisin käyttöjärjestelmä, etenkin kun sitä käyttää hikimodeemilla. Jos joku urkintajuttu tulee, niin koko käyttöjärjestelmä yksinkertaisesti kaatuu. Ehkä Bill Gates oli oikeassa? Olen nykyään sitä mieltä, että tietokoneen tulisi kaatua, jos esimerkiksi ajurit toimivat väärin. Ihailen Gatesia myös siitä, että hänen työkaluillaan tehdyt ohjelmat voidaan päivittää nykyaikaan, alkaen 4K-basicin koodeista QBASIC-ohjelman avulla. Gates sai jopa normaalit käyttäjät eheyttämään magneettiset tallenteet, kuinka moni IT-ammattilainen muistaa  tehdä sitä säännöllisesti enää nykyään, vai odottavatko he vain tiedon häviämistä bittiavaruuteen? Gates oli aikaansa edellä oleva nero.

Valitettavasti minä uskon vakaasti, että suurin osa maailman poliiseista on korruptoitunut ja mädäntynyt niin läpeensä, että kehitävät omia haittaohjelmia. Ei niitä yksityiset ihmiset kehitä, vaan julkiset tahot maksavat miljardeja haittaohjelmien kehittämisestä.  Valitettavasti pelkään, että se on todellisuus nykyään, rikolliset johtavat tietoturvaa. Eivät lapset tee USB-tikkuihin autorun.inf -skriptejä, vaan ne ovat peräisin ison budjetin organisaatioista.

Varo, vanhemman Windows-version käyttäjä – Microsoft julkaisi uudelleen tietoja urkkivat päivitykset Windows 7:lle sekä 8.1:lle
BBC: Massiivinen verkkohyökkäys paljastui Lähi-idässä
Yli 900 miljoonaa Android-laitetta altistunut haittaohjelmalle – Suomalaisasiantuntija: Vanhojen puhelimien tiedot ehkä vaarassa
NSA:lta eivät keinot lopu – pääsee myös tietokoneisiin, joita ei ole kytketty verkkoon
Suomessa tuhannet nettimodeemit saastuneet – Näin poistat haittaohjelman
Virus keskeytti tuotannon – automaatiolaitteet suojassa?

Jopa mikropiireistä on löytynyt rautatason vakoiluohjelmia.

Teknokriittisyys

Monilla ihmisillä on yleensä pelkoa tekniikka kohtaan, jota he eivät itse ymmärrä. Osa on vain teknokriittisiä, mutta osa on jopa teknovihamielisiä. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kaikesta uudesta tekniikasta ja sen mahdollisuuksista. Tämä ei ole mitenkään uusi ilmiö, vaan näin on ollut kautta historian. Osa ihmisistä on luottanut vanhoihin konservatiivisiin hyväksi todettuihin asioihin, osa taas on halunnut vapaammin tutustua uusiin tuntemattomiin asioihin.

Kuva 1. Microsoft kehitti sosiaaliseen mediaan tekoälyn, mutta se poistettiin ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Ehkä joku tämänlainen voisi tulevaisuudessa johtaa maata. Jotkut jopa epäilevät, että Tay:n ansiosta Trumpista tuli presidentti, tekoälyn kyetessä keskustelemaan ihmisiä kiinnostavasti. [Gizmode]
Rooman valtakunnan jälkeen tuli iso kulttuurinen muutos Euroopassa. Ihmiset totesivat roomalaisen kulttuurin arvot virheelliseksi, ehkä ihan perusteltavistakin syistä. Kaikki roomalaiseen kulttuuriin kuuluneet asiat nähtiin pahana, hieman kuin nykyään kaikki natsien asiat koetaan pahoina, mielestäni ne ovatkin hyvin verrannollisia, koska kansallissosialismi lainasi hyvin suoraan paljon asioita Rooman valtakunnasta. Juuri vahva panostus tieteeseen ja tekniikkaan olivat näissä valtakunnissa parasta, Apollo-ohjelman johtohenkilö raketti-insinööri Wernher Magnus Maximilian Freiherr von Braun oli natsien V2-raketin pääsuunnitelija ja saanut huippukoulutuksensa natsi-Saksassa. Usein teknisesti osaavimmat maat ovat käyttäneet kykyjään sotilaallisesti muita maita vastaan, mutta se ei mielestäni oli tekniikan vika. Tekniikka on hyvin kulttuurivapaata, tekniikka toimii periaatteessa ajasta ja paikasta riippumatta samoin. [ZE]

Kuva 2. Juna-aikataulu vuodelta 1918. [Terijoki]
Saksan tieteen korkeaa tasoa ei voi kuitenkaan aivan täysin pistää natsien ansioksi, vaan jo 1800-luvun lopulla Saksa oli aikansa huippua insinööritieteissä ja muissakin tieteissä. Tekniikan lisäksi myös esimerkiksi kemiassa saksalaiset olivat jo silloi hyvin osaavia, mm. amfetamiini syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Berliinin yliopistossa [AY]. On hyvin harmillista, että saksalaisten tieteen taso menetti valta-asemansa toisen maailmansodan jälkeen. Seuraavassa videossa mm. Otton valmistama ensimmäinen toimiva malli lämpövoimakoneesta, jossa palotapahtua tapahtuu sylinterin sisäpuolelle.

1800-luvun tekniikkaa kehittäneitä henkilöitä saa paljon kiittää siitä, että nykyiset ihmiset saavat keskittyä esimerkiksi humanististen asioiden pohtimiseen työorjuuden sijaan. Teollisuutta usein on syyllistetty monista yhteiskunnallisista ongelmista, mutta mielestäni sekään ei sinällään ole tekniikan vika.

1800-luvulla kuviteltiin, että sivistys ja hyvinvointi lopettaisivat maailmasta sodat, jotka olisivat seurausta mm. nälästä ja puutteesta. Nyttemmin on ymmärretty, että ihmiset eivät välttämättä ole tyytyväisiä, vaikka absoluuttinen köyhyys onkin poistunut. Kyse on monimutkaisemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka takia myös humanististisille tieteille on tarvetta. Ehkä sitäkin kautta saavutetaan vastaavaa hyvää kuin tekniikan kautta. Toistaalta moottoritekniikan seurauksena tullut yksityisautoilu on myös hyvin mukavaa, kuten seuraava video osoittaa.

Eräs merkittävä keksintö on ollut Stirling-lämpövoimamoottori, joka kykenee saavuttamaan vielä nykyäänkin arvostettavana pidettävän 50 % hyötysuhteen, vastaava kuin Diesel-moottorilla. Suurin ongelma Stirling-moottorissa on sen huono teho, mutta tekniikka on hyvin yksinkertaista. [howStuffWorks]

Itse tekniikka on patentoitu vuonna 1816 eli yli 200 vuotta sitten [stirlingPatent]. Seuraavassa videossa esitellään harrastajien keskuudessa suosittua kaljatölkki-Stirlingiä. Vastaavan moottorin voi ostaa edullisesti itselleen, jos kiinnostaa koriste-esineenä.

Ei varmastikaan ole ihme, että sanat engine ja engineer ovat hyvin samanlaisia. Moottoreita on kehittetty hyvin paljon erilaisia, mutta selvää on, että moottoritekniikka on helpottanut ja keventänyt työelämäämme.

Moottorin ansiosta tulleesta logistiikan mullistuksesta on tehty jopa irlantilainen tietokonepeli Transport Tycoon. Taloussoppineiden kanssa tunnetusti harvemmin kannattaa olla samaa mieltä, muuta kuin heidän tarjotessaan rahaa. Taloushenkilötkin ovat kuitenkin tärkeitä yhteiskunnallisesti, nykyaikainen markkinatalous (ei siis Marxin aiheellisesti kritisoima riistokapitalismi) on kuitenkin ehkä parhaiten tähän mennessä kehitetty ja tunnettu yhteiskuntajärjestelmä. [Youtube/TTD]

Kuva 2. Teekkarilakin tupsu on otettu käyttöön 1890-luvulla. [rakentajat]
Tekniikan mahdollisuuksien selvittäminen myös uusilla alueilla ei mielestäni ole kuin järkevää. Esimerkiksi nyt suunnitellaan uusia 3D-tulostustekniikoita elementtirakentamiseen [TM]. Ei kuitenkaan uuden tutkiminen rajoitus vain tekniikkaa, myös lääketiede edistyy hyvin geenihoidoissa [Tiede.fi]. HIV:n parantaminen on yksi asia, mutta geenitekniikassa varmasti on paljon muutakin potentiaalia. Ehkä pian uusia elimiä voidaan kasvattaa geenien avulla, kuten vaikka uudet viisaudenhampaat suuhun.

Bridge Builder -peli (Lataa legendaarisesta Jonnewebistä, Hikipedia)